Kylmävarasto tai elintarviketuotantotila ei ole tavallinen varasto, johon lisätään tehokas jäähdytyslaite. Rakennuksen pitää soveltua tuotteen vaatimiin lämpötiloihin, hygieniseen materiaalivirtaan, puhdistamiseen, viemäröintiin, ilmanvaihtoon ja elintarviketoiminnan viranomaisvaatimuksiin.
Ennen vuokrasopimusta yrityksen pitäisi pystyä vastaamaan ainakin neljään kysymykseen:
Mitä tuotteita tilassa käsitellään? Missä lämpötiloissa? Mitä tuotteille tehdään? Miten raaka-aine, valmis tuote, henkilöstö ja jäte liikkuvat rakennuksessa?
Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida, onko rakennus oikeasti sopiva.
Ruokavirasto edellyttää elintarvikehuoneistolta muun muassa toimintaan nähden riittäviä varasto-, käsittely- ja työtiloja, soveltuvia pintoja, riittäviä vesipisteitä sekä toimivaa ilmanvaihtoa ja viemäröintiä. Tilajärjestelyillä pitää lisäksi pystyä ehkäisemään elintarvikkeiden saastuminen.
Jos yrityksesi etsii kylmävarastoa, tuotantotilaa tai muuta vaativampaa toimitilaa, aloita markkinan kartoittaminen tästä: CRE Premises toimitilahaku.
Kylmävarasto, pakastevarasto vai elintarviketuotantotila?
Ensimmäiseksi pitää määritellä, mitä oikeastaan etsitään.
| Tilatyyppi | Mitä tilassa tehdään? | Keskeinen vaatimus |
|---|---|---|
| Kylmävarasto | jäähdytettyjen tuotteiden säilytys | tuotteelle oikea ja vakaa lämpötila |
| Pakastevarasto | pakasteiden säilytys | lähtökohtaisesti -18 °C tai kylmempi |
| Jäähdytystila | tuotteen nopea jäähdyttäminen valmistuksen jälkeen | riittävä jäähdytysteho |
| Elintarviketuotantotila | valmistus, käsittely, pakkaaminen | hygienia, prosessivirrat, LVI ja pinnat |
| Yhdistelmä | tuotanto + kylmä + pakaste + lähetys | eri lämpötila- ja hygieniavyöhykkeiden yhteensovittaminen |
Tärkeä käytännön huomio:
”Kylmä halli” ei ole sama asia kuin elintarvikkeiden kylmävarasto.
Toimitilailmoituksessa kylmä halli voi tarkoittaa yksinkertaisesti lämmittämätöntä varastohallia.
Elintarvikkeiden kylmävarastossa lämpötilan pitää sen sijaan olla hallittu ja tuotteen vaatimuksiin sopiva.
Älä kysy ensimmäiseksi, kuinka monta neliötä kylmävarastossa on. Kysy, missä lämpötilassa tila pystyy pitämään tuotteen myös heinäkuun helteellä ja jatkuvan tavaraliikenteen aikana.
1. Kylmävaraston lämpötila pitää määrittää tuotteen perusteella
Kaikille elintarvikkeille ei ole yhtä kylmävaraston lämpötilaa.
Ruokaviraston ohjeissa esimerkiksi:
| Tuote | Esimerkki säilytyslämpötilasta |
| Tuore pakkaamaton kala | 0–2 °C |
| Tietyt kylmäsavustetut, graavisuolatut ja tyhjiöpakatut kalatuotteet | 0–3 °C |
| Jauheliha | enintään +4 °C |
| Raaka tai marinoitu liha | enintään +6 °C |
| Paloitellut kasvikset | enintään +6 °C |
| Pakasteet | -18 °C tai kylmempi |
Tarkat vaatimukset riippuvat tuotteesta ja toiminnasta, joten omaa tuotevalikoimaa ei pidä mitoittaa pelkän yleisen ”+2–+6 °C kylmävarasto” -oletuksen varaan.
Pakasteiden kohdalla vaatimus on selkeä: pakasteen lämpötilan pitää pysyä kaikissa osissa -18 °C tai kylmempänä, vaikka kuljetuksen ja käsittelyn aikana sallitaan rajattuja lyhytaikaisia poikkeamia.
2. Jäähdytyslaitteiston pitää riittää myös pahimpaan käyttötilanteeseen
Kylmävaraston tyhjän tilan lämpötila ei kerro vielä tarpeeksi.
Jäähdytysteho pitää mitoittaa tilanteeseen, jossa:
- ulkona on kuuma
- ovia avataan toistuvasti
- varastoon tulee suuri määrä lämpimämpää tavaraa
- varasto on lähes täynnä
- henkilökuntaa ja laitteita on tilassa
- lastaus tapahtuu useita kertoja tunnissa.
Ruokaviraston valvontaohjeessa tarkastellaan nimenomaisesti jäähdytyslaitteiston riittävää tehoa suhteessa toimintaan ja olosuhteisiin sekä esimerkiksi jäähdytyksen riittävyyttä kesällä.
Siksi vuokranantajalta tai tekniseltä asiantuntijalta kannattaa pyytää:
- kylmälaitteiston tehotiedot
- suunniteltu lämpötila-alue
- lämpötilahistoria
- huoltohistoria
- mahdolliset aikaisemmat hälytykset
- tieto kylmäjärjestelmän käyttöiästä.
3. Tarvitsetko säilytystä vai myös tuotteiden jäähdytystä?
Tämä ero voi olla ratkaiseva.
Tavallinen kylmävarasto on tarkoitettu jo kylmien tuotteiden säilyttämiseen.
Se ei välttämättä pysty jäähdyttämään nopeasti suurta määrää esimerkiksi +70-asteista valmistettua ruokaa.
Ruokavirasto korostaa, etteivät tavalliset kylmäkaapit ja kylmävarastot yleensä ole riittävän tehokkaita kuumien elintarvikkeiden varsinaiseen jäähdyttämiseen. Jos kuumennettuja elintarvikkeita jäähdytetään säännöllisesti, toimintaan tarvitaan siihen soveltuva jäähdytyslaitteisto. Elintarvike pitää jäähdyttää vaadittuun säilytyslämpötilaan enintään neljässä tunnissa.
Tuotantotila voi siksi tarvita erikseen:
- pikajäähdytyskaapin
- jäähdytyshuoneen
- kylmätunnelin
- muun prosessiin mitoitetun jäähdytysratkaisun.
4. Lämpötilaa pitää pystyä mittaamaan ja seuraamaan
Kylmäketjun hallinta ei voi perustua siihen, että työntekijä käy joskus katsomassa seinässä olevaa mittaria.
Ruokaviraston valvonnassa tarkastellaan muun muassa:
- lämpötilojen seurantaa
- omavalvonnan kirjauksia
- automaattisen seurantajärjestelmän tallenteita
- hälytysrajoja
- lämpötilapoikkeamia
- korjaavia toimenpiteitä.
Pakastevarastojen osalta sääntely on vielä täsmällisempää ja edellyttää soveltuvissa tilanteissa lämpötilan säännöllistä tallentamista asianmukaisella mittausjärjestelmällä.
Hyvässä kylmävarastossa kannattaa olla:
jatkuva lämpötilan seuranta + tallennus + automaattinen hälytys.
Hälytyksen pitää tavoittaa vastuuhenkilö myös yöllä ja viikonloppuna.
5. Mitä tapahtuu, jos kylmäjärjestelmä hajoaa?
Tätä kysymystä ei kannata jättää ensimmäiseen rikkoutumiseen.
Jos 500 m² kylmävarasto on täynnä tuotteita, yhden yön lämpötilapoikkeama voi aiheuttaa huomattavan vahingon.
Selvitä ennen sopimusta:
- Kuka omistaa kylmälaitteiston?
- Kuka vastaa huollosta?
- Onko huoltosopimus ympärivuorokautinen?
- Kuinka nopeasti vikaan reagoidaan?
- Onko järjestelmässä redundanssia?
- Mitä tapahtuu sähkökatkon aikana?
- Onko varavoimaa?
- Voidaanko tuotteet siirtää nopeasti toiseen kylmätilaan?
Varavoima ei ole automaattisesti jokaisen elintarviketilan yleinen lakisääteinen vaatimus, mutta liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta sen tarve kannattaa arvioida riskiperusteisesti.
Mitä arvokkaampi varastoitu tuote ja mitä vaikeampi se on siirtää, sitä tärkeämmäksi jatkuvuussuunnitelma muuttuu.
6. Elintarviketuotantotilan pintojen pitää kestää puhdistusta
Tavallinen teollisuushalli voi näyttää siistiltä, mutta se ei välttämättä sovellu elintarviketuotantoon.
Ruokaviraston mukaan pintamateriaalien pitää olla helposti puhtaana pidettäviä ja niiden on tarvittaessa kestettävä:
- vesipesua
- mekaanista puhdistusta
- desinfiointia.
Tuotantotilassa arvioitavia pintoja ovat:
- lattiat
- seinät
- katot
- ovet
- työskentelytasot
- seinä-lattialiittymät.
Halkeillut betonilattia tai huokoinen seinäpinta voi olla tavallisessa varastossa hyväksyttävä mutta elintarviketuotannossa ongelmallinen.
7. Lattian pitää kestää muutakin kuin kuormaa
Varastossa lattiaa arvioidaan usein kantavuuden perusteella.
Elintarviketuotannossa tarkistuslista on pidempi.
Lattian pitää kohteesta riippuen kestää:
- jatkuvaa pesua
- vettä
- rasvaa
- pesuaineita
- lämpötilavaihtelua
- trukkiliikennettä
- tuotantolaitteita.
Lisäksi kaatojen pitää ohjata pesuvesi oikeaan suuntaan.
Lattiakaivo väärässä paikassa voi aiheuttaa päivittäin ylimääräistä työtä.
8. Viemäröinti pitää suunnitella tuotantoprosessin mukaan
Ruokavirasto edellyttää tarkoituksenmukaista viemäröintiä, josta ei aiheudu elintarvikkeiden saastumisriskiä. Avoimien viemärikourujen suunnittelussa on huomioitava erityisesti, ettei jätevesi kulje likaiselta alueelta kohti puhdasta tuotantoaluetta.
Tuotantotilasta pitää siksi selvittää:
- lattiakaivojen määrä
- kaatojen toiminta
- viemärikapasiteetti
- pesuvesimäärät
- mahdollinen rasvanerotus
- mahdolliset prosessijätevedet.
Pelkkä ”hallissa on lattiakaivo” ei riitä.
9. Puhtaan ja likaisen materiaalivirran pitää toimia
Elintarviketuotantotilan hyvä pohjaratkaisu seuraa tuotteen prosessia.
Esimerkiksi:
tavaran vastaanotto → raaka-ainevarasto → esikäsittely → valmistus → jäähdytys → pakkaus → valmisvarasto → lähetys
Samalla pitää hallita:
- jätteet
- palautuvat kuljetuslaatikot
- likaiset työvälineet
- henkilökunnan kulku.
Ruokaviraston mukaan tilajärjestelyjen ja tuotantolinjojen pitää olla sellaisia, ettei toiminta aiheuta saastumisriskiä, ja hygieniatasoltaan erilaiset työvaiheet pitää pystyä erottamaan toisistaan.
Tämä voi olla yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi muuten hyvän kokoinen halli ei sovellu elintarviketuotantoon.
10. Raaka ja valmis tuote eivät saa sotkea toistensa virtoja
Riski korostuu esimerkiksi:
- lihatuotteissa
- kalassa
- valmisruoissa
- leipomotuotteissa
- pakkaamattomissa elintarvikkeissa.
Yrityksen pitäisi pystyä piirtämään pohjakuvaan eri väreillä:
- raaka-aineen reitti
- valmiin tuotteen reitti
- henkilöstön reitti
- jätteen reitti.
Jos nämä risteävät jatkuvasti, rakennuksen pohjaratkaisu voi olla väärä.
11. Ilmanvaihdon pitää hallita kosteus ja prosessikuorma
Elintarviketuotannon ilmanvaihtoa ei voida mitoittaa samalla tavalla kuin tavallisen varaston.
Prosessi voi tuottaa:
- höyryä
- lämpöä
- kosteutta
- hajuja.
Ruokavirasto edellyttää asianmukaista ja riittävää ilmanvaihtoa. Ilmavirtausta saastuneelta alueelta puhtaalle alueelle pitää ehkäistä ja kondenssiveden muodostuminen rakenteisiin on hallittava.
Erityisen suuri varoitusmerkki on:
vesipisaroita kylmähuoneen katossa tai tuotantotilan rakenteissa.
Kondenssi voi kertoa lämpö-, kosteus- tai ilmanvaihto-ongelmasta.
12. Vesipisteitä tarvitaan oikeisiin paikkoihin
Ruokaviraston mukaan elintarvikehuoneistossa pitää olla toimintaan nähden riittävästi käsienpesupisteitä sekä tarvittavat muut pesupaikat. Käsienpesuun tarkoitetussa pisteessä pitää olla kuuma ja kylmä juokseva vesi sekä välineet hygieeniseen käsien kuivaamiseen.
Tuotantoprosessista riippuen tarvitaan lisäksi esimerkiksi:
- raaka-aineiden pesupiste
- välinepesu
- astianpesu
- lattianpesu
- kuljetuslaatikoiden pesu.
Kymmenen metrin letku ei aina korvaa väärin sijoitettua vesipistettä.
13. Lastausalue on osa kylmäketjua
Hyvä kylmävarasto voi menettää etunsa lastauslaiturilla.
Jos tuotteet seisovat kesähelteellä 20 minuuttia ulkona ennen kylmäautoon siirtymistä, varaston lämpötilanhallinta ei yksin riitä.
Ruokavirasto korostaa, että kylmäketju pitää säilyttää myös vastaanotossa, varastoinnissa ja kuljetuksissa.
Arvioi:
- kuinka lähelle auto pääsee ovea
- tarvitaanko lastauslaituri
- tarvitaanko tiivis lastaustasku
- onko käytössä lämpötilaeteinen
- kuinka kauan tavara on lämpimässä
- kuinka monta autoa voidaan käsitellä yhtä aikaa.
Suuremmassa elintarvikelogistiikassa lastaus voi olla rakennuksen tärkeimpiä ominaisuuksia.
14. Kylmävaraston energiatehokkuudella on suuri merkitys
Jäähdytys kuluttaa energiaa jatkuvasti.
Siksi kahden samanvuokraisen kylmävaraston todellinen käyttökustannus voi olla hyvin erilainen.
Tarkista ainakin:
- kylmähuoneiden eristys
- ovien tiiveys
- ovien avaamismäärä
- kylmäkoneiston ikä
- lämmön talteenotto
- energian mittaus
- sähkösopimuksen rakenne
- kuka maksaa jäähdytyksen sähkön.
Myös tilan koko kannattaa mitoittaa realistisesti.
Tyhjän 300 m² kylmähuoneen jäähdyttäminen vain tulevaisuuden mahdollista kasvua varten voi muodostua turhaksi jatkuvaksi kustannukseksi.
15. Hyllytys ei saa estää kylmän ilman kiertoa
Tavallinen korkea logistiikkavarasto pyritään usein täyttämään mahdollisimman tehokkaasti.
Kylmävarastossa tämä ei saa tapahtua jäähdytyksen kustannuksella.
Ruokaviraston valvonnassa huomioidaan myös kylmävarastojen täyttö, koska ylikuormitus voi estää ilman kiertoa ja aiheuttaa lämpötilaeroja.
Siksi tilan nimellinen lavapaikkamäärä ei välttämättä ole sama kuin turvallinen käytännön kapasiteetti.
Kylmävaraston tekninen riskitesti
Anna yksi piste jokaisesta kohdasta, johon vastaus on ”emme vielä tiedä”.
| Kysymys | Epäselvä = 1 |
| Tuotteiden vaadittu lämpötila on määritelty | |
| Kylmäjärjestelmän kapasiteetti tunnetaan | |
| Kesäajan jäähdytysteho on varmistettu | |
| Lämpötilan jatkuva seuranta toimii | |
| Hälytysjärjestelmä on määritelty | |
| Kylmälaitteiston huoltovastuu tunnetaan | |
| Sähkökatkon toimintamalli tunnetaan | |
| Lastaus ei katkaise kylmäketjua | |
| Pinnat soveltuvat elintarviketoimintaan | |
| Viemäröinti sopii prosessiin | |
| Puhtaat ja likaiset virrat on suunniteltu | |
| Ilmanvaihto soveltuu tuotantoon |
0–2 pistettä
Tila vaikuttaa teknisesti jo hyvin selvitettyltä.
3–5 pistettä
Avoimia asioita on vielä sen verran, että ne kannattaa ratkaista ennen sopimuksen allekirjoittamista.
6–8 pistettä
Tilan kustannuksia tai soveltuvuutta ei vielä pystytä arvioimaan luotettavasti.
9–12 pistettä
Älä tee pitkää vuokrasopimusta ennen teknistä selvitystä.
Elintarviketuotantotila voi tarvita rekisteröinnin tai hyväksynnän
Toimitilan löytäminen ei yksin riitä toiminnan aloittamiseen.
Elintarviketoiminnasta pitää pääsääntöisesti tehdä rekisteröinti-ilmoitus sijaintikunnan elintarvikevalvonnalle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista.
Tietyt eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevät elintarvikehuoneistot tarvitsevat puolestaan viranomaisen hyväksynnän ennen toiminnan aloittamista.
Tästä syystä tilaa etsittäessä kannattaa olla ajoissa yhteydessä oman kunnan elintarvikevalvontaan.
Viranomaisvaatimus riippuu:
- tuotteesta
- käsittelystä
- asiakkaista
- toiminnan laajuudesta.
Mitä valmiiksi elintarviketuotantoon rakennetusta tilasta voi saada?
Valmiiksi soveltuva erikoistila voi säästää huomattavasti muutostöitä.
CRE Premisesin nykyisessä tarjonnassa esimerkiksi Valuraudankuja 3 Helsingin Tattariharjussa on 206 m² tuotantotila, jossa on valmistuskeittiö, keittiön aputiloja, tavarahissi sekä kylmiöitä. (Valuraudankuja 3)
Tällainen lähtökohta on aivan erilainen kuin tavallinen tyhjä halli.
Mutta valmis keittiökään ei tarkoita, että tila automaattisesti sopii yrityksen prosessiin.
Esimerkiksi:
- tuotantomäärä
- kylmäkapasiteetti
- valmistustapa
- henkilöstömäärä
- tuotteiden hygieniavaatimukset
voivat poiketa edellisen käyttäjän tarpeesta.
Kylmävarastoa etsittäessä varo yhtä termiä
Toimitilamarkkinassa kylmävarasto voi tarkoittaa kahta eri asiaa.
Hakija voi tarkoittaa:
jäähdytettyä elintarvikevarastoa.
Ilmoittaja voi tarkoittaa:
lämmittämätöntä hallia.
Esimerkiksi CRE Premisesillä on Hakkilassa Kanervikkotie 6 5 655 m² ”kylmä varastohalli”, jossa on noin viiden metrin korkeus, useita nosto-ovia ja lastauslaituri. Kohde soveltuu logistiikkaan ja säilytykseen, mutta ilmoituksen termiä ei pidä tulkita automaattisesti elintarvikkeiden lämpötilasäädellyksi kylmävarastoksi ilman erillistä teknistä varmistusta. (Kanervikkotie 6)
Siksi tarjouspyyntöön kannattaa kirjoittaa esimerkiksi:
”Tarvitsemme +2–+6 °C lämpötilasäädeltyä elintarvikkeiden kylmävarastoa.”
Ei vain:
”Tarvitsemme kylmää varastoa.”
Mitä muutostöitä kylmävarasto voi vaatia?
Tavallisen hallin muuttaminen elintarvikekäyttöön voi tarkoittaa esimerkiksi:
- sandwich-kylmäelementtejä
- uusia kylmäkoneita
- lämpötila-antureita
- uusia lattiapinnoitteita
- lattiakaivoja
- viemäreitä
- vesipisteitä
- ilmanvaihtomuutoksia
- sähköliittymän vahvistamista
- uusia ovia ja sulkuja
- henkilöstön hygienia- ja sosiaalitiloja.
Kustannukset voivat siksi nousta nopeasti.
Ennen vuokrasopimusta pitää sopia kirjallisesti:
- mitä vuokranantaja rakentaa
- mitä vuokralainen rakentaa
- kuka maksaa
- kuka huoltaa
- kuka omistaa kylmälaitteiston
- pitääkö muutokset purkaa sopimuksen päättyessä.
Lue myös: Toimitilan muutostyöt – kuka maksaa ja milloin?
Ennen vuokrasopimusta varmista nämä 12 asiaa
1. Määritä tuotteiden lämpötila-alueet.
Älä määrittele vain ”kylmää”.
2. Selvitä todellinen jäähdytyskapasiteetti.
Kysy myös kesän mitoituksesta.
3. Testaa lämpötilan seuranta ja hälytykset.
4. Selvitä kylmäjärjestelmän huolto ja vikapäivystys.
5. Arvioi sähkökatkoriski ja varautuminen.
6. Tarkista pintojen pestävyys ja kunto.
7. Tarkista lattiakaivot, kaadot ja viemärikapasiteetti.
8. Piirrä raaka-aineen, valmiin tuotteen, henkilöstön ja jätteen kulkureitit.
9. Tarkista ilmanvaihdon ja kosteudenhallinnan riittävyys.
10. Testaa vastaanotto ja lastaus käytännössä.
11. Selvitä viranomaiselta toiminnan rekisteröinti- tai hyväksyntätarve.
12. Sovi muutostöistä ja teknisten järjestelmien vastuunjaosta kirjallisesti.
Vuokrasopimuksen käyttötarkoituksen pitää lisäksi vastata yrityksen todellista toimintaa. CRE Premisesin toimitilan vuokrasopimusoppaassa käsitellään tarkemmin muun muassa käyttötarkoitusta, muutostöitä ja vastuunjakoa.
Kylmävaraston suurin riski ei ole liian korkea neliövuokra. Suurempi riski on vuokrata tila, jonka kylmäteho, hygienia, viemäröinti tai materiaalivirrat eivät pysty tukemaan yrityksen todellista toimintaa.
Millainen sijainti sopii elintarvikelogistiikalle?
Teknisesti täydellinen kylmävarasto voi sijaita logistisesti väärässä paikassa.
Arvioi:
- mistä raaka-aine tulee
- mihin valmis tuote lähtee
- kuinka usein kuljetuksia on
- kulkeeko tavara sataman kautta
- tarvitaanko lentorahtia
- toimitetaanko pääkaupunkiseudun kauppoihin
- toimitetaanko valtakunnallisesti.
Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi:
- Hakkila
- Koivuhaka
- Aviapolis
- Tammisto
- Viinikkala
- Tuupakka
voivat palvella hyvin erilaisia elintarvikelogistiikan tarpeita.
Jos päivittäinen jakelu suuntautuu Helsingin ravintoloihin, sijainnin arvo on erilainen kuin valtakunnallista vähittäiskauppaa palvelevassa keskusvarastossa.
Kylmävarasto kuluttaa energiaa – laske kokonaiskustannus
Tavallisessa varastossa vuokra on usein yksi suurimmista yksittäisistä kustannuksista.
Kylmävarastossa energialla voi olla huomattavasti suurempi merkitys.
Vertaa vähintään:
vuokra + ylläpito + kylmälaitteiston sähkö + huolto + muutostyöt + lämpötilavalvonta + logistinen sijaintikustannus.
Kysy myös:
onko kylmälaitteiston sähkö mukana vuokrassa vai mitataanko se erikseen?
Jos kaksi kohdetta eroavat toisistaan merkittävästi eristyksessä tai kylmätekniikan hyötysuhteessa, halvempivuokrainen tila ei välttämättä ole käyttökustannuksiltaan edullisempi.
Usein kysytyt kysymykset kylmävarastoista
Mikä lämpötila kylmävarastossa pitää olla?
Yhtä kaikille tuotteille sopivaa lämpötilaa ei ole. Esimerkiksi monet kylmänä säilytettävät tuotteet säilytetään enintään +6 °C, mutta kalatuotteille ja jauhelihalle on tätä tiukempia vaatimuksia. Tuotteen vaatimus pitää aina tarkistaa erikseen.
Mikä lämpötila pakastevarastossa pitää olla?
Pakasteiden säilytyslämpötilan pitää lähtökohtaisesti olla -18 °C tai kylmempi.
Voiko tavallisen varaston muuttaa kylmävarastoksi?
Teknisesti usein kyllä, mutta taloudellisesti ei aina. Muutos voi vaatia eristetyn kylmähuoneen, kylmäkoneiston, sähkömuutoksia, viemäröintiä, uusia pintoja ja lämpötilan seurantaa.
Voiko tavallisen tuotantohallin muuttaa elintarviketuotantoon?
Mahdollisesti, jos tila saadaan täyttämään toiminnan hygienia-, tila-, LVI-, vesi-, viemäri- ja materiaalivaatimukset. Soveltuvuus riippuu tuotannosta.
Tarvitseeko elintarviketuotantotila lattiakaivoja?
Ei ole yhtä kaikille tuotantotiloille sopivaa sääntöä. Tarve määräytyy prosessin ja puhdistusmenetelmien perusteella, mutta viemäröinnin pitää olla toimintaan nähden tarkoituksenmukainen.
Pitääkö kylmävarastossa olla lämpötilan automaattinen seuranta?
Vaatimukset riippuvat toiminnasta. Ruokavirasto edellyttää kylmäsäilytyksen lämpötilojen hallintaa ja omavalvontaa, ja pakastevarastoihin liittyy lisäksi erityisiä lämpötilan tallennusvaatimuksia.
Milloin elintarviketoiminta pitää rekisteröidä?
Rekisteröitävästä elintarviketoiminnasta tehdään ilmoitus sijaintikunnan valvontaviranomaiselle pääsääntöisesti viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista.
Mistä löydän kylmävarastoja ja elintarviketuotantotiloja?
Kaikkia erikoistiloja ei ole järkevää etsiä pelkällä yleisellä varastohakusanalla. CRE Premises voi kartoittaa varasto- ja tuotantotiloja yrityksen teknisten vaatimusten perusteella: CRE Premises toimitilahaku.
CRE Premisesin kohteita voi tarkastella myös Kauppalehden Toimitilat-palvelussa.
Kylmävarasto ja elintarviketuotantotila – mitä rakennukselta pitää lopulta vaatia?
Hyvä kylmävarasto tai elintarviketuotantotila pitää valita tuotantoprosessista taaksepäin.
Aloita tuotteesta.
Mitä käsitellään?
Sen jälkeen lämpötilasta.
Missä lämpötilassa tuotteen pitää pysyä?
Sen jälkeen prosessista.
Mitä tuotteelle tehdään rakennuksessa?
Ja vasta tämän jälkeen etsi sopiva kiinteistö.
Käytännössä hyvän kohteen pitää yhdistää:
- oikea lämpötilakapasiteetti
- luotettava kylmätekniikka
- lämpötilan seuranta
- hygieniset ja pestävät rakenteet
- toimiva viemäröinti
- riittävä ilmanvaihto
- oikein sijoitetut vesipisteet
- puhtaat materiaalivirrat
- tehokas lastaus
- toimiva sähköjärjestelmä
- liiketoiminnan jatkuvuuden varautuminen
- viranomaisvaatimuksiin soveltuva kokonaisuus.
Näistä yksikin väärin mitoitettu osa voi tehdä muuten hyvästä hallista yritykselle erittäin kalliin.
Siksi elintarviketuotannon toimitilahakua ei kannata aloittaa kysymällä vain:
”Paljonko varasto maksaa neliöltä?”
Parempi ensimmäinen kysymys on:
”Onko rakennus jo teknisesti lähellä sitä, mitä tuotantomme vaatii – vai joudummeko rakentamaan käytännössä uuden tuotantoympäristön vanhan hallin sisälle?”
👉 Etsitkö kylmävarastoa, elintarviketuotantotilaa tai muuta teknisesti vaativaa toimitilaa? Kerro CRE Premisesin asiantuntijoille tuotteesi, tilatarpeesi, lämpötilavaatimukset ja sijainti, niin vaihtoehtoja voidaan rajata jo ennen turhia näyttöjä. Ota yhteyttä ja löydä yrityksellesi sopiva toimitila.
