Tuotantotilan sähköteho kannattaa selvittää ennen vuokrasopimusta – ei vasta siinä vaiheessa, kun koneet ovat tulossa halliin. Pelkkä tieto siitä, että tilassa on kolmivaihevirta, ei kerro juuri mitään siitä, riittääkö sähkökapasiteetti tuotantolinjalle, hitsauslaitteille, kompressorille, sähkötrukeille tai tuleville koneinvestoinneille.
Yrityksen pitäisi selvittää vähintään:
kiinteistön sähköliittymän koko → pääsulake → tilalle käytettävissä oleva kapasiteetti → nykyinen huipputeho → koneiden samanaikainen tehontarve → tuleva kasvunvara.
Erityisen tärkeää tämä on tuotanto- ja teollisuustiloissa. Sähköliittymän kasvattaminen voi edellyttää muutoksia kiinteistön pääkeskukseen ja liittymisjohtoon sekä joissakin tapauksissa myös sähköverkon vahvistamista. Verkkoyhtiö Caruna ohjeistaa tarkistamaan sähköurakoitsijan kanssa sekä tarvittavan liittymäkoon että nykyisen sähkölaitteiston soveltuvuuden ennen liittymän suurentamista.
Jos yrityksesi etsii tuotanto-, varasto- tai teollisuustilaa, tutustu CRE Premisesin toimitilahakuun. Sähkötehon tarve kannattaa kertoa välittäjälle jo haun alussa.
Tuotantotilan sähköteho – tarkista nämä seitsemän asiaa
| Tarkistettava tieto | Miksi se on tärkeä? |
|---|---|
| Sähköliittymän koko | Määrittää kiinteistön kokonaiskapasiteetin lähtötason |
| Pääsulake | Antaa suuntaa käytettävissä olevan tehon suuruusluokasta |
| Nykyinen huipputeho | Paljastaa, paljonko kapasiteettia käytetään jo |
| Muiden vuokralaisten kuormat | Koko liittymän kapasiteetti ei välttämättä ole sinun käytössäsi |
| Pääkeskuksen vapaat lähdöt | Kertoo, voidaanko uusia koneita syöttää järkevästi |
| Koneiden tehontarve | Mitoituksen tärkein lähtötieto |
| Kasvattamismahdollisuus | Ratkaisee, sopiiko tila myös seuraavaan kasvuvaiheeseen |
Tuotantotilan sähkötehossa tärkein luku ei ole rakennuksen teoreettinen maksimikapasiteetti, vaan se teho, joka voidaan turvallisesti ja käytännössä antaa juuri yrityksesi tuotannolle myös silloin, kun muut rakennuksen kuormat ovat käytössä.
Mitä 3 × 63 A, 3 × 125 A tai 3 × 200 A tarkoittaa?
Kolmivaiheisessa 400 voltin järjestelmässä sulakekoosta voidaan arvioida sähköliittymän suuruusluokkaa.
Esimerkiksi Carunan ilmoittamassa taulukossa eri sulakekokoja vastaavat seuraavat enimmäistehon suuruusluokat:
| Sulakekoko | Tehon suuruusluokka |
|---|---|
| 3 × 25 A | noin 17 kW/kVA |
| 3 × 35 A | noin 24 |
| 3 × 50 A | noin 35 |
| 3 × 63 A | noin 44 |
| 3 × 80 A | noin 55 |
| 3 × 100 A | noin 69 |
| 3 × 125 A | noin 87 |
| 3 × 160 A | noin 111 |
| 3 × 200 A | noin 139 |
| 3 × 250 A | noin 173 |
Taulukkoa kannattaa käyttää suuruusluokan hahmottamiseen, ei tuotantolaitoksen lopulliseen sähkösuunnitteluun.
Todelliseen käytettävissä olevaan pätötehoon vaikuttavat esimerkiksi:
- koneiden tehokerroin
- hyötysuhde
- käynnistysvirrat
- samanaikaisuus
- muiden laitteiden kulutus
- kiinteistön sähkönjakelun rakenne.
Sähkösuunnittelijan tai sähköurakoitsijan pitää siksi määrittää lopullinen kapasiteetti.
Miksi koneiden nimellistehoja ei voi vain laskea yhteen?
Kuvitellaan tuotantoyritys, jolla on:
- CNC-kone 35 kW
- toinen CNC-kone 30 kW
- kompressori 22 kW
- ilmanvaihto 15 kW
- hitsauslaitteita yhteensä 25 kW
- sähkötrukkien latausta 15 kW
- valaistus ja toimisto 10 kW.
Nimellistehojen summa:
152 kW.
Tästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, että yritys tarvitsee jatkuvasti 152 kW.
Kaikki koneet eivät välttämättä käy täydellä teholla yhtä aikaa.
Toisaalta joidenkin moottorien ja koneiden käynnistysvirta voi olla hetkellisesti huomattavasti normaalia käyttövirtaa suurempi.
Siksi tarvitaan sähkökuormaluettelo.
Tee konekohtainen sähkökuormaluettelo
Yksinkertainen taulukko voi näyttää tältä:
| Laite | Nimellisteho | Käyttääkö yhtä aikaa? | Käynnistyshuippu | Tuleeko lisää? |
|---|---|---|---|---|
| CNC 1 | 35 kW | kyllä | tarkistettava | |
| CNC 2 | 30 kW | kyllä | tarkistettava | +1 kone 2028 |
| Kompressori | 22 kW | kyllä | merkittävä | |
| Hitsaus | 25 kW | osittain | vaihteleva | |
| IV / kohdepoisto | 15 kW | kyllä | ||
| Trukkilataus | 15 kW | ei aina | kasvaa | |
| Valaistus ym. | 10 kW | kyllä |
Tämän jälkeen sähkösuunnittelija pystyy arvioimaan:
todellisen huipputehon
eikä vain kaikkien laitteiden teoreettista maksimia.
Esimerkki: 150 kW konekantaa ei välttämättä tarkoita 150 kW jatkuvaa kuormaa
Oletetaan, että edellisen esimerkin 152 kW:n laitekannasta samanaikaisesti käytössä olevan kuorman realistiseksi huipuksi arvioidaan:
110 kW.
Yritys suunnittelee kuitenkin uuden:
35 kW CNC-koneen
hankintaa kahden vuoden päästä.
Tällöin nykyisen tuotannon mukaan mitoitettu kapasiteetti olisi heti vaarassa loppua.
Parempi suunnitteluarvo voisi olla esimerkiksi:
110 kW nykyinen huippu + tuleva kasvu + kohtuullinen reservi.
Tarkkaa reserviprosenttia ei pidä valita yleisestä taulukosta, vaan tuotannon kasvusuunnitelmasta.
Hyvä tuotantotila ei tarjoa sähköä vain tämän päivän koneille. Sen pitää mahdollistaa ainakin yrityksen realistinen seuraava investointivaihe ilman, että koko toimitila joudutaan vaihtamaan yhden uuden koneen vuoksi.
Pääsulake ei kerro, kuinka paljon sähköä juuri vuokratilallesi on saatavissa
Tämä on erityisen tärkeää monen vuokralaisen kiinteistössä.
Rakennuksessa voi esimerkiksi olla suuri sähköliittymä, mutta sitä käyttävät samanaikaisesti:
- muut tuotantoyritykset
- toimistot
- ilmanvaihto
- jäähdytys
- lämmitys
- sähköautojen lataus
- ravintola
- kiinteistön muu tekniikka.
Siksi kysymys:
“Mikä kiinteistön pääsulake on?”
ei yksin riitä.
Kysy lisäksi:
Paljonko vapaata kapasiteettia on tällä hetkellä?
Paljonko voidaan varata juuri meidän tilallemme?
Mikä on kiinteistön viime vuosien toteutunut huipputeho?
Voidaanko kapasiteettia kasvattaa ilman liittymän suurentamista?
Toteutuneet kulutus- ja huipputehotiedot voivat olla erittäin arvokkaita, jos kiinteistön omistaja pystyy ne toimittamaan.
Tarkista myös pääkeskus ja kaapelointi
Vaikka sähköliittymä olisi riittävän suuri, sähkö pitää saada koneelle asti.
Kysy esimerkiksi:
- missä pääkeskus sijaitsee
- onko siellä vapaita lähtöjä
- missä tuotantotilan alakeskus sijaitsee
- minkä kokoisia kaapeleita tilaan tulee
- kuinka pitkä uusi kaapelireitti olisi
- tarvitseeko keskusta suurentaa tai uusia.
Tilanne voi olla esimerkiksi tämä:
Kiinteistössä on riittävästi kokonaiskapasiteettia, mutta tuotantohalli sijaitsee rakennuksen toisessa päässä ja nykyinen syöttö halliin on liian pieni.
Silloin uusi kone voi edellyttää:
- uutta kaapelia
- kaapelihyllyjä
- läpivientejä
- uutta alakeskusta.
Kustannus ei siis synny välttämättä sähköliittymästä, vaan kiinteistön sisäisestä sähkönjakelusta.
Miten sähköliittymän suurentaminen tapahtuu?
Jos kiinteistön nykyinen liittymisoikeus ei riitä, sitä voidaan joutua kasvattamaan.
Carunan mukaan prosessi etenee tyypillisesti niin, että sähköurakoitsija määrittää tarvittavan liittymäkoon ja tarkistaa kiinteistön laitteiston. Verkkoyhtiö selvittää puolestaan, tarvitseeko verkkoa vahvistaa. Kiinteistön omat muutokset esimerkiksi pääkeskukseen, liittymisjohtoon ja sulakkeisiin kuuluvat sähköurakoitsijan toteutettaviksi.
Tämä johtaa toimitilavuokralaisen kannalta tärkeään kysymykseen:
kuka maksaa liittymän kasvattamisen?
Vuokralainen?
Kiinteistönomistaja?
Vai jaetaanko kustannus?
Asia kannattaa ratkaista ennen vuokrasopimusta.
CRE Premises käsittelee teknisten investointien vastuunjakoa myös oppaassa Tuotantotilat kasvuyritykselle – 10 teknistä asiaa, jotka pitää tarkistaa ennen vuokrausta tai ostoa.
Paljonko sähköliittymän suurentaminen maksaa?
Yhtä yleistä hintaa ei ole.
Kustannus riippuu muun muassa:
- nykyisestä liittymästä
- tarvittavasta liittymäkoosta
- verkkoyhtiöstä
- sijainnista
- verkon kapasiteetista
- pääkeskuksesta
- kaapeloinnista
- mahdollisesta verkon vahvistamisesta.
Esimerkiksi Carunan 1.6.2026 voimaan tulleessa liittymishinnastossa pienjänniteliittymien hinnat määräytyvät sulakekoon ja liittymävyöhykkeen perusteella. Caruna Espoon alueella hinnastossa esimerkiksi 3 × 63 A, 3 × 125 A ja 3 × 200 A liittymien hinnat eroavat toisistaan selvästi. Olemassa olevan liittymän suurentamisessa veloitus perustuu nykyisen ja uuden liittymäkoon eroon, mutta lisäksi kiinteistön sisäiset sähkötyöt voivat aiheuttaa erillisiä kustannuksia.
Siksi toimitilapäätöksessä ei kannata käyttää yleistä arviota:
“Sähköjä voidaan aina lisätä muutamalla tuhannella eurolla.”
Jos verkko tai rakennuksen sähköjärjestelmä vaatii merkittäviä muutoksia, tilanne voi olla aivan toinen.
Voiko sähköverkon kapasiteetti loppua?
Joissakin suurissa hankkeissa kyllä.
Suurta tehoa tarvitsevien teollisten hankkeiden kohdalla myös alueellisen sähköverkon kapasiteetti pitää tarkistaa.
Carunan mukaan keskijänniteliittymään siirtyminen tulee tyypillisesti kyseeseen, kun sähkön tehontarve ylittää noin 0,7 MVA, vaikka raja on tapauskohtainen. Carunalla on kapasiteettikartta suurten liittymien alustavaan tarkasteluun.
Tämä koskee erityisesti esimerkiksi:
- suurta teollisuutta
- suuria kylmävarastoja
- datakeskuksia
- akkuteollisuutta
- suuria sähkökattiloita
- erittäin voimakkaasti sähköistyvää tuotantoa.
Tällöin sähkökapasiteetti voi vaikuttaa jopa siihen, mille paikkakunnalle tai yritysalueelle tuotanto voidaan sijoittaa.
Sähköautot ja trukit voivat muuttaa laskelman yllättävän paljon
Yritys arvioi tuotantokoneensa huolellisesti.
Kaikki näyttää sopivan.
Sitten lisätään:
- kuusi sähkötrukkia
- kymmenen sähköpakettiautoa
- henkilöstön latauspisteet.
Sähkötehon tarve kasvaa.
Tämän vuoksi kannattaa tehdä sähköistyssuunnitelma vähintään muutamaksi vuodeksi eteenpäin.
Erityisesti logistiikka- ja tuotantoyrityksen kannattaa kysyä:
Kuinka suuri osa kalustosta on sähköinen vuonna 2030?
Jos sähköpakettiautoja tai raskasta kalustoa ladataan öisin, latausta voidaan usein hallita älykkäällä kuormanhallinnalla.
Kaikkien latauspisteiden ei tarvitse käyttää maksimitehoa yhtä aikaa.
Mutta tätä ei kannata olettaa ilman suunnittelua.
Myös ilmanvaihto ja jäähdytys käyttävät sähköä
Tuotantokone ei ole ainoa kuorma.
Prosessi voi vaatia:
- voimakasta ilmanvaihtoa
- kohdepoistoja
- jäähdytystä
- paineilmaa
- pumppuja.
Jos kone tuottaa paljon lämpöä, sähköä voi kulua ensin itse tuotantoon ja sen jälkeen uudelleen syntyneen lämpökuorman poistamiseen.
Sähkömitoituksessa kannattaa siksi laskea koko tuotantoprosessi, ei vain konekilvissä näkyviä kilowatteja.
Tehomaksu voi tehdä huippukuormasta myös kustannuskysymyksen
Suuremmissa sähkönkäyttökohteissa verkkopalvelun kustannusrakenne voi sisältää tehon perusteella määräytyviä maksuja.
Silloin kaksi yritystä voi käyttää vuoden aikana saman määrän energiaa, mutta niiden verkkokustannus voi poiketa toisistaan, jos toinen ottaa sähköä verkosta erittäin suurina hetkellisinä tehopiikkeinä.
Siksi tuotannon sähköjärjestelmässä voi olla taloudellisesti hyödyllistä:
- ajoittaa kuormia
- välttää tarpeettomia yhtäaikaisia käynnistyksiä
- käyttää kuormanhallintaa
- hyödyntää mahdollisesti energiavarastoa.
Tarkka hinnoittelu riippuu paikallisesta verkkoyhtiöstä ja käytössä olevasta verkkopalvelutuotteesta.
Älä unohda sähkökatkoa – mitä tapahtuu, jos virta katkeaa?
Tuotantotilaa arvioitaessa kannattaa kysyä:
Mitä yritykselle tapahtuu 30 sekunnin sähkökatkossa?
Entä:
kahden tunnin katkossa?
Mahdollisia seurauksia:
- tuotantolinja pysähtyy
- keskeneräinen tuote pilaantuu
- kylmäketju vaarantuu
- prosessi pitää puhdistaa
- kone vaatii manuaalisen uudelleenkäynnistyksen
- palvelimet sammuvat.
Jos sähkökatkon seuraukset ovat vakavat, arvioi myös:
- UPS-järjestelmät
- varavoima
- mahdollinen aggregaatti
- kahdennetut sähkönsyötöt
- kriittisten laitteiden erillinen varmistus.
Kaikki tuotantoyritykset eivät tarvitse varavoimaa.
Mutta kysymys pitää esittää ennen ensimmäistä sähkökatkoa.
Tarkista sähkölaitteiston tarkastukset
Tuotantotilassa sähköjärjestelmän koko tuo myös kunnossapito- ja tarkastusvelvoitteita.
Tukesin mukaan yli 35 A:n sulakkeilla varustetuille liike-, toimisto-, teollisuus- ja maatalousrakennusten sähkölaitteistoille on tehtävä määräaikaistarkastuksia. Luokan 1 laitteistojen tarkastusväli on kymmenen vuotta.
Jos tuotantotilan sähkölaitteistoon tehdään merkittäviä muutos- tai laajennustöitä, käyttöönottotarkastuksen lisäksi voidaan edellyttää varmennustarkastusta.
Ennen vuokrasopimusta kannattaa siksi pyytää tarvittaessa:
- sähkölaitteiston tarkastustiedot
- sähkökeskusten dokumentaatio
- pääkaaviot
- tiedot viimeisistä muutoksista.
Erittäin suurissa sähkölaitteistoissa velvoitteet kasvavat edelleen. Sähköturvallisuuslain mukaan esimerkiksi yli 1 600 kVA:n liittymistehoon liittyy käytön johtajaa koskevia vaatimuksia.
Sähkötehoa ei pidä tarkistaa vain kysymällä “riittääkö sähkö?”. Pyydä numeroita: liittymäkoko, pääsulake, nykyinen huipputeho, vapaa kapasiteetti ja suunniteltujen koneiden kuormalaskelma.
Tuotantotilan sähkötehon 10 kohdan tarkistuslista
Ennen sitovaa vuokrasopimusta selvitä:
1. Mikä on kiinteistön sähköliittymän koko?
2. Mitkä ovat pääsulakkeet?
3. Mikä on toteutunut huipputeho viimeisen 12 kuukauden aikana?
4. Paljonko vapaata sähkökapasiteettia on?
5. Kuinka paljon siitä voidaan varata meidän yrityksellemme?
6. Riittävätkö pääkeskus ja alakeskus?
7. Onko tarvittaville koneille sopivat kaapelireitit?
8. Mitä tulevat koneet ja sähköinen kalusto tarvitsevat?
9. Voidaanko sähköliittymää suurentaa?
10. Kuka maksaa mahdollisen suurennuksen ja sähkötyöt?
Jos neljään ensimmäiseen kysymykseen ei saada selkeää vastausta, sähkötehoa ei vielä tunneta riittävästi toimitilapäätöstä varten.
Sähköteho kannattaa nostaa myös vuokrasopimukseen
Jos tietty sähkökapasiteetti on tuotannon ehdoton vaatimus, asiaa ei kannata jättää pelkäksi sähköpostikeskusteluksi.
Vuokrasopimuksessa tai sen teknisessä liitteessä voidaan määritellä esimerkiksi:
vuokranantajan toteuttamat sähkömuutokset
tilalle toimitettava kapasiteetti
töiden valmistumispäivä
kustannusten jako
vastuu tulevista liittymämuutoksista.
CRE Premisesin vuokrasopimusoppaassa sähköteho on esimerkki ominaisuudesta, joka voi olla yritykselle ehdoton sopimusehto.
Toimitilan vuokrasopimuksen neuvottelu – 12 ehtoa, joilla on suurin taloudellinen vaikutus
Milloin tuotantotila kannattaa hylätä sähkötehon vuoksi?
Tilan hylkääminen voi olla järkevää, jos esimerkiksi:
Nykyinen kapasiteetti ei riitä ja liittymän kasvattaminen on epävarmaa.
Kapasiteetin kasvattaminen valmistuisi tuotannon aikatauluun nähden liian myöhään.
Tarvittavat sähkömuutokset ovat suhteettoman kalliit lyhyeen vuokrasopimukseen nähden.
Rakennuksen sisäinen sähkönjakelu pitäisi uusia merkittävästi.
Kasvulle ei jäisi kapasiteettia ensimmäisen uuden koneen jälkeen.
Halpa vuokra ei auta, jos yrityksen pitää tehdä suuri investointi rakennukseen, jonka sähköjärjestelmä on lähtökohtaisesti väärän kokoinen.
Milloin suurempi sähkökapasiteetti on kilpailuetu?
Toisinaan ylimääräinen kapasiteetti voi tehdä toimitilasta yritykselle erittäin arvokkaan.
Erityisesti jos:
- tuotanto kasvaa nopeasti
- konekantaa lisätään
- prosesseja sähköistetään
- sähköautojen määrä kasvaa
- lämpöä tuotetaan sähköllä
- automaatio lisääntyy.
Tällöin nykyistä tarvetta suurempi kapasiteetti voi pienentää tulevien investointien riskiä.
Sama pätee kiinteistönomistajaan.
Hyvä sähkökapasiteetti voi parantaa teollisen kiinteistön soveltuvuutta useammille tuleville vuokralaisille.
Usein kysytyt kysymykset tuotantotilan sähkötehosta
Paljonko sähkötehoa tuotantotila tarvitsee?
Yhtä yleistä lukua ei ole. Tarve pitää laskea koneiden, ilmanvaihdon, kompressorien, latauksen, valaistuksen ja muiden kuormien samanaikaisesta käytöstä.
Paljonko tehoa 3 × 63 A liittymä tarjoaa?
Kolmivaiheisessa 400 V järjestelmässä suuruusluokka on noin 44 kW/kVA. Todellinen käytettävissä oleva pätöteho riippuu laitteista, tehokertoimesta ja muista kuormista.
Paljonko 3 × 125 A tarkoittaa?
Suuruusluokka on noin 87 kW/kVA. Lukua ei kuitenkaan pidä käyttää yksin tuotannon lopulliseen mitoitukseen.
Miten tuotantotilan sähkökapasiteetti tarkistetaan?
Pyydä kiinteistön omistajalta tai ylläpidolta tiedot liittymän koosta, pääsulakkeista, pääkeskuksesta ja toteutuneesta huipputehosta. Vertaa niitä sähkösuunnittelijan laatimaan konekohtaiseen kuormalaskelmaan.
Voiko sähköliittymää aina suurentaa?
Ei pidä olettaa, että se onnistuu nopeasti tai ilman merkittäviä muutoksia. Verkkoyhtiön pitää tarvittaessa tarkistaa verkon kapasiteetti, ja kiinteistön omia keskuksia sekä kaapeleita voidaan joutua uusimaan.
Kuka maksaa sähköliittymän kasvattamisen vuokratilassa?
Kustannusvastuu kannattaa sopia vuokranantajan ja vuokralaisen välillä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Yhtä kaikkiin toimitilavuokriin soveltuvaa kustannusmallia ei ole.
Pitääkö tuotantotilaan jättää sähkötehon kasvunvaraa?
Kasvavassa yrityksessä kyllä. Realistiset tulevat koneet, automaatio ja ajoneuvojen lataus kannattaa huomioida jo ensimmäisessä mitoituksessa.
Milloin tarvitaan keskijänniteliittymä?
Carunan mukaan keskijänniteverkkoon liittyminen tulee suurissa kulutuskohteissa tyypillisesti kyseeseen, kun tehontarve ylittää noin 0,7 MVA. Raja on kuitenkin tapauskohtainen.
CRE Premisesin vapaita tuotanto- ja varastotiloja voi tarkastella myös Kauppalehden Toimitilat-palvelussa.
Tuotantotilan sähköteho – yksi tarkistus voi ratkaista koko toimitilavalinnan
Tuotantotilaa etsivä yritys katsoo helposti ensimmäiseksi:
neliöt
vuokran
sijainnin
nosto-ovet
vapaan korkeuden.
Sähköteho jää näkymättömäksi, koska sitä ei näe valokuvista.
Juuri siksi se pitää selvittää teknisesti.
Hyvä etenemisjärjestys on:
1. Listaa nykyiset koneet ja niiden tehot.
2. Lisää realistiset tulevat koneinvestoinnit.
3. Arvioi samanaikainen käyttö sähköasiantuntijan kanssa.
4. Lisää kiinteistön muut kuormat.
5. Pyydä sähköliittymän ja pääkeskuksen tiedot.
6. Tarkista vapaa kapasiteetti.
7. Selvitä liittymän suurentamismahdollisuus.
8. Pyydä kustannusarvio tarvittavista muutostöistä.
9. Sovi kustannusvastuu vuokranantajan kanssa.
10. Kirjaa olennainen kapasiteettivaatimus sopimukseen.
Näin yritys ei päädy tilanteeseen, jossa tuotantohalli on jo vuokrattu, koneet tilattu ja vasta sähköurakoitsija huomaa, ettei niitä voida käyttää suunnitellulla tavalla.
👉 Etsitkö tuotantotilaa, jossa sähköteho, korkeus, lattian kantavuus ja logistiikka vastaavat yrityksesi todellisia teknisiä tarpeita? Ota yhteyttä CRE Premisesin asiantuntijoihin ja löydä yrityksellesi sopiva toimitila.
Artikkelin sähköteholuvut ovat suuntaa-antavia. Tuotantotilan lopullisen sähköjärjestelmän ja koneiden liitettävyyden arviointi kuuluu pätevälle sähköalan suunnittelijalle tai urakoitsijalle.
