Viimeisen kilometrin logistiikka ratkaistaan usein jo ennen kuin ensimmäinen pakettiauto lähtee liikkeelle: varaston sijainnilla. Kaupunkivarasto kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle todellista toimituskysyntää, mutta ei välttämättä keskustaan. Paras sijainti löytyy yleensä kohdasta, jossa asiakastiheys, pääväylät, vuokrataso, ajoneuvojen käyttö, lastaus ja henkilöstön saavutettavuus muodostavat kustannustehokkaimman kokonaisuuden.
Pääkaupunkiseudulla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi Herttoniemeä, Konalaa, Koivuhakaa, Tammistoa tai muuta kaupungin reunalla sijaitsevaa yritysaluetta – eikä välttämättä suurta logistiikkakeskusta Kehä III ulkopuolella.
Viimeisen kilometrin merkitys kasvaa samalla kun verkkokauppa, nopeammat toimitukset ja kaupunkien vähäpäästöiset kuljetusratkaisut kehittyvät. Helsingin käynnissä olevassa MADLESS-hankkeessa tutkitaan vuosina 2025–2026 muun muassa nollapäästöistä kaupunkilogistiikkaa, kuljetusten yhdistämistä, lähijakelukeskuksia ja kuormapyöräjakelua. Helsinki arvioi kuorma- ja pakettiautojen muodostavan yli neljänneksen kaupungin liikenteen päästöistä vuonna 2030.
Jos yrityksesi etsii varasto-, jakelu- tai logistiikkatilaa, aloita vertailemalla sijainteja CRE Premisesin toimitilahaussa.
Mitä viimeisen kilometrin logistiikka tarkoittaa?
Viimeinen kilometri tarkoittaa toimitusketjun viimeistä osuutta jakelukeskuksesta tai paikallisesta varastosta asiakkaalle.
Asiakas voi olla:
- kuluttaja
- ruokakauppa
- ravintola
- rakennustyömaa
- huoltokohde
- yrityksen toimipiste
- pakettiautomaatti
- jälleenmyyjä.
Nimestään huolimatta viimeinen kilometri voi todellisuudessa olla 500 metriä tai 30 kilometriä.
Ongelma on sama:
mitä lähempänä asiakkaat ovat toisiaan ja lähtöpistettä, sitä enemmän toimituksia voidaan tyypillisesti hoitaa samalla kalustolla ja työajalla.
Siksi toimitusketjun viimeinen vaihe on myös kiinteistökysymys.
Kaupunkivarasto, kehäkeskus vai suuri logistiikkakeskus?
| Sijaintityyppi | Sopii parhaiten | Keskeinen etu | Keskeinen heikkous |
|---|---|---|---|
| Keskustan microhub | paketit, ruoka, erittäin tiheä jakelu | erittäin lyhyt viimeinen kilometri | pieni tila ja vaikeampi autoliikenne |
| Kaupunkivarasto | verkkokauppa, huolto, B2B-jakelu | lähellä asiakkaita mutta pääväylien äärellä | yleensä kalliimpi tila |
| Kehävyöhykkeen varasto | koko pääkaupunkiseudun jakelu | hyvä kompromissi sijainnin ja logistiikan välillä | keskustaan kertyy edelleen ajomatkaa |
| Suuri logistiikkakeskus | valtakunnallinen jakelu ja runkokuljetukset | suuri, korkea ja tehokas varasto | pitkä viimeinen kilometri keskustatoimituksiin |
Kaupunkivarasto ei korvaa suurta logistiikkakeskusta kaikissa tapauksissa. Monelle yritykselle tehokkain malli voi olla suuri päävarasto kehätien varressa ja pienempi lähijakelupiste lähellä suurinta asiakaskeskittymää.
Miksi kaupunkivaraston sijainti voi olla vuokraa tärkeämpi?
Oletetaan, että yrityksellä on kaksi vaihtoehtoa.
Varasto A
- 20 km päässä pääasiallisesta jakelualueesta
- edullisempi vuokra
- 12 jakeluautoa
Varasto B
- 7 km päässä pääasiallisesta jakelualueesta
- 2 500 €/kk korkeampi vuokra
- samat 12 jakeluautoa
Vuokraero on:
30 000 euroa vuodessa.
Jos läheisempi sijainti säästäisi yhtä autoa kohden vain 25 minuuttia ajamista työpäivässä, 12 auton kalustossa säästyisi:
5 tuntia ajoneuvo- ja kuljettaja-aikaa päivässä.
Noin 250 työpäivän aikana:
1 250 tuntia vuodessa.
Tämä esimerkki ei ole markkinakeskiarvo eikä takaa säästöä. Se osoittaa kuitenkin, miksi varastoa ei kannata verrata vain €/m²-lukuna.
Sijainti vaikuttaa:
- kuljettajien työaikaan
- ajokilometreihin
- energiankulutukseen
- kaluston tarpeeseen
- toimitusnopeuteen
- myöhästymisriskiin
- siihen, kuinka monta toimitusta yksi auto ehtii hoitaa.
Milloin kaupunkivarasto kannattaa?
Kaupunkivaraston hyöty kasvaa erityisesti silloin, kun toimituksia on:
paljon + usein + pieninä erinä + samalle tiheälle alueelle.
Tyypillisiä käyttäjiä ovat esimerkiksi:
- verkkokauppa
- elintarvikejakelu
- varaosatoimitukset
- ravintoloiden tukkutoimitukset
- lääkkeet ja terveydenhuollon tarvikkeet
- huolto- ja kunnossapitoyritykset
- rakennustyömaiden täydennykset
- pikatoimitukset
- pakettijakelu.
Sen sijaan kaupunkivaraston lisähinnasta ei välttämättä saada hyötyä, jos tavaraa lähtee:
- vain muutama kuorma päivässä
- pitkiä matkoja ympäri Suomea
- pääasiassa täysinä rekkakuormina.
Tällöin suuri logistiikkikeskus pääväylän tuntumassa voi olla tehokkaampi.
Helsinki: missä kaupunkivarasto voisi toimia?
Helsingin sisällä varsinaisten suurten logistiikkihallien tarjonta on rajallisempaa kuin Vantaalla.
Viimeisen kilometrin jakelussa etu voi kuitenkin syntyä juuri kaupungin sisäisestä sijainnista.
Kiinnostavia alueita voivat olla esimerkiksi:
Herttoniemi
Herttoniemi toimii erityisesti Itä-Helsingin jakelussa.
Sen vahvuuksia ovat:
- Itäväylä
- Kehä I suunnan yhteydet
- Herttoniemen ja Laajasalon asiakaspohja
- suhteellisen lyhyt matka keskustaan.
CRE Premisesin nykyisessä tarjonnassa Sorvaajankatu 13 on esimerkiksi 794 m² varasto-/tuotantotila, jossa on nosto-ovi lastauslaiturilta. Kohde sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta ja lähellä Itäväylää.
Tämän tyyppinen tila voi soveltua paremmin kaupunkijakeluun kuin kymmenien kilometrien päässä sijaitseva suuri logistiikkahalli, jos valtaosa asiakkaista sijaitsee Helsingissä.
Konala
Konala tarjoaa erittäin kiinnostavan yhdistelmän:
- Helsinki
- Vihdintie
- Kehä I
- Espoon läheisyys.
Esimerkiksi CRE Premisesin Hankasuontie 9 kohteessa on 400 m² tuotanto-/varastotilaa ja 105 m² toimistoa sekä lastauslaituri. Kohde sijaitsee Vihdintien tuntumassa lähellä Kehä Iä.
Konala voi siksi olla hyvä lähtöpiste yritykselle, jonka jakelualue ulottuu:
- Helsinkiin
- Espooseen
- Länsi-Vantaalle.
Ruoholahti ja keskustan reuna
Varsinainen perinteinen varastointi on täällä vaikeampaa ja kalliimpaa.
Sen sijaan pieni microhub eli lähijakelukeskus voi toimia.
Forum Virium Helsinki kokeili vuosina 2024–2025 Ruoholahdessa mallia, jossa lähetykset tuotiin lähijakelukeskukseen paketti- ja kuorma-autoilla ja jaettiin sieltä eteenpäin kuormapyörillä ja jakeluroboteilla.
Kokeilun aikana lähijakelukeskuksesta toimitettiin yli 1 500 lähetystä kolmella kuormapyörällä ja kahdella jakelurobotilla.
Kokeilu havainnollistaa hyvin tulevaisuuden mallia:
suuri kuljetus kaupungin reunalle → pieni jakelupiste lähelle asiakkaita → viimeinen osuus kevyellä kalustolla.
Vantaa: kaupunkilogistiikan luonnollinen tukikohta
Pääkaupunkiseudun kaupunkijakelussa Vantaa tarjoaa usein parhaan kompromissin suurten logistiikkitilojen ja asiakkaiden läheisyyden välillä.
Erityisesti:
- Koivuhaka
- Tammisto
- Pakkala
- Vantaankoski
- Tuupakka
- Aviapolis
ovat kiinnostavia.
CRE Premisesin toimitilahaussa Vantaalla on tällä hetkellä kymmeniä varastotiloja eri yritysalueilla.
Miksi Koivuhaka sopii viimeisen kilometrin logistiikkaan?
Koivuhaan vahvuus syntyy sijainnista:
- Kehä III
- Tuusulanväylä
- lentoasema
- Tikkurila
- lyhyt matka Helsinkiin.
Alueelta pystyy jakamaan tavaraa useaan suuntaan ilman, että auto aloittaa päivän kaukana asiakaskunnasta.
CRE Premisesin Puutarhatie 22 kohteessa on esimerkiksi 149 m² sisäänajettava varastohalli:
- noin viisi metriä korkea
- kaksi nosto-ovea
- asiakaspysäköinti
- Kehä III ja Tuusulanväylä lähellä.
Tällainen pieni halli voi sopia esimerkiksi:
- huoltoyritykselle
- varaosavarastoksi
- paikalliseen B2B-jakeluun
- verkkokaupan lähivarastoksi.
Lue myös CRE Premisesin alueopas: Varastotilat Vantaa – logistiikan hotspotit ja parhaat sijainnit yrityksille.
Entä Tammisto?
Tammisto on kiinnostava erityisesti kuluttaja- ja yritysjakelulle, koska:
- Kehä III on vieressä
- Tuusulanväylä on lähellä
- Helsinki on nopeasti saavutettavissa
- suuri määrä yrityksiä ja kaupallisia palveluita sijaitsee ympärillä.
CRE Premisesin varastohaussa esimerkiksi Sähkötie 8 Tammistossa on ollut tarjolla 695 m² varasto- ja toimistokokonaisuus, jossa varastossa on kolme nosto-ovea.
Hakutermeissä kuten Sähkötie 1 Vantaa, Tammiston kauppatie ja Tavitie 1 Vantaa näkyy myös alueen vahva asema toimitilahakujen kohteena.
Espoo: yksi kaupunkivarasto ei välttämättä palvele koko kaupunkia
Espoo on rakenteeltaan hajautunut.
Keskeisiä asiakaskeskittymiä ovat esimerkiksi:
- Leppävaara
- Tapiola
- Matinkylä
- Espoonlahti
- Kauklahti.
Siksi ”varastotila Espoo” -ratkaisussa kannattaa katsoa todellista toimitusdataa.
Jos 70 prosenttia asiakkaista sijaitsee Tapiola–Matinkylä-akselilla, Pohjois-Espoon varasto voi olla operatiivisesti väärässä paikassa, vaikka moottoritieyhteydet olisivat hyvät.
Jos asiakkaat jakautuvat laajemmin Espooseen, esimerkiksi:
- Kilo
- Koskelo
- Juvanmalmi
- Suomenoja
voivat olla kiinnostavia eri tavoin.
Espoon vuoden 2025 sähköisen jakeluauton pilotissa noin sadan kilometrin päivittäinen jakelureitti kulki muun muassa Pohjois-Tapiolan, Niittykummun, Westendin, Haukilahden ja Matinkylän kautta. Esimerkki havainnollistaa hyvin, kuinka nopeasti saman kaupungin sisäinen jakelureitti voi kasvaa pitkäksi.
Miten sähköistyminen vaikuttaa kaupunkivaraston valintaan?
Yhä useamman yrityksen kannattaa kysyä toimitilaa valittaessa:
missä jakeluautot ladataan?
Pääkaupunkiseudulla oli kesäkuussa 2025 rekisteröitynä yli:
- 50 sähkökuorma-autoa
- 1 200 sähköpakettiautoa.
Samaan aikaan raskaalle kalustolle sopiva julkinen latausverkosto oli edelleen puutteellinen. eCargo-hankkeessa on siksi kartoitettu kuorma- ja pakettiautoille soveltuvia latauspaikkoja pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2025 loppuun mennessä tunnistettiin 32 latauskohdetta, joihin seitsemänmetrinen pakettiauto mahtui, ja näistä 23 soveltui myös noin kymmenmetriselle kuorma-autolle.
Tämä tekee varikon omasta latauksesta tärkeän kilpailutekijän.
Kaupunkivarastossa kannattaa selvittää:
- voidaanko pihaan asentaa latauspisteet?
- riittääkö sähköliittymän kapasiteetti?
- kuinka monta autoa lataa yön aikana?
- voidaanko autot ladata samanaikaisesti?
- missä autot pysäköidään?
Tulevaisuuden kaupunkivarasto voi olla yhtä paljon ajoneuvovarikko ja energiapiste kuin tavaravarasto.
Mikä sijainti on yritykselle paras? Tee nopea testi
Anna yksi piste jokaisesta väittämästä, joka kuvaa yritystäsi.
| Yrityksen tilanne | Kaupunkivarasto | Kehävyöhyke | Suuri logistiikkakeskus |
| Yli puolet toimituksista menee yhteen kaupunkiin | 1 | ||
| Toimituksia on kymmeniä tai satoja päivässä | 1 | 1 | |
| Toimitusnopeus on kilpailutekijä | 1 | ||
| Käytämme pieniä paketti- tai sähköautoja | 1 | ||
| Asiakkaat ovat koko pääkaupunkiseudulla | 1 | ||
| Tarvitsemme hyvät yhteydet jokaiseen kehätiehen | 1 | ||
| Tarvitsemme yli 5 000 m² korkean varaston | 1 | ||
| Runkokuljetuksia tulee täysillä rekoilla | 1 | ||
| Tarvitsemme erittäin suuren rekkapihan | 1 | ||
| Valtakunnallinen jakelu on kaupunkijakelua tärkeämpää | 1 |
Eniten pisteitä kaupunkivarastolle
Asiakastiheys ja toimitusnopeus ovat liiketoiminnan kannalta niin tärkeitä, että läheisemmän sijainnin korkeampi vuokra voi olla perusteltu.
Eniten pisteitä kehävyöhykkeelle
Yritys tarvitsee tasapainoisen ratkaisun, josta pääsee nopeasti eri puolille pääkaupunkiseutua.
Eniten pisteitä suurelle logistiikkikeskukselle
Tilan tehokkuus, runkokuljetukset ja suuret tavaramäärät ovat tärkeämpiä kuin muutaman kilometrin lyhyempi viimeinen toimitusosuus.
Laske kaupunkivaraston sijainti euroina
Ennen uuden varaston vuokraamista tee vähintään tällainen laskelma:
| Kustannus | Nykyinen sijainti | Uusi sijainti |
| Vuokra / vuosi | ||
| Ylläpito / vuosi | ||
| Energia / vuosi | ||
| Jakeluautojen kilometrit / vuosi | ||
| Kuljettajien tunnit / vuosi | ||
| Tarvittava ajoneuvomäärä | ||
| Lataus / polttoaine | ||
| Keskimääräinen toimitusaika | ||
| Arvioitu kokonaiskustannus |
Tämä taulukko voi paljastaa kaksi täysin erilaista lopputulosta.
Vaihtoehto 1: läheisempi varasto maksaa enemmän mutta säästää kuljetuksissa.
Vaihtoehto 2: läheisemmän sijainnin vuokralisä on suurempi kuin logistiikkahyöty.
Molemmat ovat mahdollisia.
Siksi oikea päätös tehdään yrityksen omalla kuljetusdatalla.
Microhub voi muuttaa koko varastostrategian
Kaikkien yritysten ei tarvitse siirtää koko varastoa keskustaan.
Yksi kiinnostava malli on:
Vaihe 1: päävarasto
Suuri ja tehokas tila esimerkiksi Kehä III tuntumassa.
Siellä:
- vastaanotetaan runkokuljetukset
- varastoidaan suuret tavaramäärät
- kerätään seuraavan päivän toimitukset.
Vaihe 2: kaupunkihubi
Pienempi varasto keskustan läheisyydessä.
Sinne tuodaan yhdistetty kuljetus esimerkiksi kerran tai muutaman kerran päivässä.
Vaihe 3: viimeinen kilometri
Toimitukset hoidetaan:
- sähköpakettiautoilla
- pienillä jakeluautoilla
- kuormapyörillä
- tulevaisuudessa mahdollisesti roboteilla.
Helsingin Ruoholahden Microhub-kokeilu osoitti käytännössä, että suuremmista ajoneuvoista voidaan siirtää lähetyksiä kevyempiin jakelumuotoihin tiiviissä kaupunkiympäristössä.
Helsingin vuoden 2026 kaupunkilogistiikkatyössä on tarkasteltu jatkotoimina myös yhteistä konsolidointikeskusta sekä kuormapyörien jakeluhubeja keskustassa tai sen lähellä.
Tulevaisuuden toimitusketju ei välttämättä tarvitse yhtä täydellistä varastoa. Se voi tarvita kaksi eri tehtävää hoitavaa tilaa: suuren tehokkaan päävaraston ja pienen kaupunkihubin lähellä asiakkaita.
Mitä kaupunkivarastosta pitää tarkistaa?
Sijainnin lisäksi rakennuksen pitää toimia jakelussa.
Tarkista ennen vuokrasopimusta ainakin nämä asiat:
1. Sisään- ja ulosajo
Voivatko useat autot lähteä samanaikaisesti aamulla?
2. Nosto-ovet ja lastaus
Riittääkö ovien määrä jakelupiikin aikana?
3. Piha
Onko autoille riittävästi odotus- ja pysäköintitilaa?
4. Sähkökapasiteetti
Voidaanko sähköinen jakelukalusto ladata yön aikana?
5. Varaston korkeus
Kaupunkivarastossa suuri korkeus ei ole aina yhtä tärkeä kuin nopea tavarankierto.
6. Toimisto- ja sosiaalitilat
Tarvitaanko kuljettajille pukuhuoneita, taukotiloja ja työnjohtoa?
7. Aukioloajat ja ympäristö
Voidaanko tavaraa käsitellä aikaisin aamulla tai yöllä?
8. Melu
Soveltuuko ympäristö kuormaukseen?
9. Laajennettavuus
Voiko varasto kasvaa jakelumäärien noustessa?
10. Liikenteen pullonkaulat
Testaa todelliset reitit maanantaiaamuna – ei sunnuntaina.
Viimeisen kilometrin logistiikka ei ole vain pääkaupunkiseudun kysymys
Sama logiikka toimii myös:
- Tampereella
- Turussa
- Oulussa
- Lahdessa
- Jyväskylässä.
Esimerkiksi Tampereella valtakunnallinen päävarasto voi sijaita logistisesti erinomaisesti kehätien tuntumassa, mutta keskustan tiheään pikajakeluverkkoon voi tulevaisuudessa olla perusteltua käyttää lähempänä keskustaa sijaitsevaa välivarastoa.
Turussa vastaava kysymys liittyy keskustan lisäksi sataman tavaravirtoihin.
Oulussa kaupungin laajuus tekee asiakaskeskittymien kartoittamisesta erityisen tärkeää.
Kaupunkivarastoa ei siis määritä tietty kilometrimäärä.
Sen määrittää suhde asiakkaisiin.
Viimeisen kilometrin logistiikan 5 tärkeintä sijaintikysymystä
Ennen kaupunkivaraston vuokraamista vastaa näihin:
1. Missä asiakkaamme oikeasti ovat?
Piirrä viimeisen 6–12 kuukauden toimitukset kartalle.
2. Mihin aikaan toimitamme?
Ruuhka-aikaan tehtävä jakelu muuttaa sijainnin arvoa olennaisesti.
3. Kuinka monta pysähdystä yksi auto tekee?
Mitä enemmän pysähdyksiä, sitä enemmän lyhyistä siirtymistä voi syntyä hyötyä.
4. Millaisella kalustolla toimitamme viiden vuoden päästä?
Sähköistyminen voi muuttaa varaston sähkö- ja pihavaatimuksia.
5. Onko yhden vai kahden varaston malli tehokkaampi?
Päävarasto + microhub voi joissain liiketoiminnoissa olla tehokkaampi kuin yhden varaston kompromissi.
Usein kysytyt kysymykset viimeisen kilometrin logistiikasta
Mitä viimeisen kilometrin logistiikka tarkoittaa?
Viimeisen kilometrin logistiikka tarkoittaa toimitusketjun viimeistä vaihetta paikallisesta varastosta, terminaalista tai jakelupisteestä lopulliselle asiakkaalle.
Mikä on kaupunkivarasto?
Kaupunkivarasto on tavallisesti suhteellisen lähellä asiakas- ja väestökeskittymää sijaitseva varasto tai jakelupiste, jonka tehtävä on lyhentää viimeisen toimitusvaiheen matkaa ja nopeuttaa jakelua.
Pitääkö kaupunkivaraston sijaita keskustassa?
Ei. Usein tehokkain sijainti voi olla keskustan reunalla tai kaupungin sisääntuloväylän lähellä, jossa yhdistyvät lyhyt jakelumatka ja toimiva autoliikenne.
Mitkä alueet sopivat kaupunkivarastolle Helsingissä?
Kohderyhmästä riippuen esimerkiksi Herttoniemi, Konala ja muut Kehä I tai suurten sisääntuloväylien läheiset yritysalueet voivat olla kiinnostavia. Paras sijainti riippuu asiakkaiden todellisesta sijainnista.
Mikä Vantaan alue sopii kaupunkijakeluun?
Koivuhaka, Tammisto, Pakkala ja muut Kehä III sisä- tai lähialueet ovat kiinnostavia, koska niistä on nopeat yhteydet Helsinkiin, Espooseen ja muualle Vantaalle.
Mikä on microhub?
Microhub eli lähijakelukeskus on pieni jakelupiste lähellä tiheää asiakasaluetta. Tavara tuodaan sinne suuremmilla kuljetuksilla ja jaetaan edelleen esimerkiksi pienillä sähköajoneuvoilla, kuormapyörillä tai muilla kevyillä kuljetusmuodoilla.
Kannattaako kaupunkivarastosta maksaa korkeampaa vuokraa?
Voi kannattaa, jos lyhyempi jakelumatka säästää enemmän kuljettajien työaikaa, ajokilometrejä, kalustoa ja energiaa kuin vuokra kasvaa. Asia pitää laskea yrityksen omilla toimitusmäärillä.
Miten CRE Premises auttaa kaupunkivaraston etsinnässä?
CRE Premises auttaa kartoittamaan yrityksen varasto- ja logistiikkatarpeen sekä vertailemaan vaihtoehtoja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muualla Suomessa. Tutustu toimitilahakuun.
CRE Premisesin kohteita voi tarkastella myös Kauppalehden Toimitilat-palvelussa.
Viimeisen kilometrin tehokkain varasto ei välttämättä ole se, jossa tavaran säilyttäminen maksaa vähiten. Se on sijainti, josta koko toimituksen kustannus asiakkaalle muodostuu pienimmäksi.
Viimeisen kilometrin logistiikka – mihin kaupunkivarasto kannattaa sijoittaa?
Viimeisen kilometrin logistiikka kannattaa suunnitella asiakkaista taaksepäin.
Älä aloita kysymällä:
”Missä varastot ovat halvimpia?”
Aloita kysymällä:
”Missä asiakkaamme ovat ja kuinka monta kilometriä ajamme heidän luokseen vuodessa?”
Sen jälkeen vertaa kolme vaihtoehtoa:
Kaupunkivarasto
Paras, kun toimituksia tehdään paljon yhdelle tiheälle alueelle ja nopeus on tärkeä kilpailutekijä.
Kehävyöhykkeen varasto
Paras kompromissi, kun asiakkaita on laajasti koko pääkaupunkiseudulla.
Suuri logistiikkakeskus
Paras, kun runkokuljetukset, suuret tavaramäärät ja varastoinnin tehokkuus ovat viimeistä kilometriä tärkeämpiä.
Monelle yritykselle tulevaisuuden ratkaisu voi olla näiden yhdistelmä:
suuri päävarasto + pieni kaupunkihubi + sähköinen viimeinen kilometri.
Ajankohtainen kehitys Helsingissä tukee tätä suuntaa. Kaupunki tutkii parhaillaan nollapäästöistä kaupunkilogistiikkaa, jakelun yhdistämistä ja lähijakelukeskuksia, samalla kun pääkaupunkiseudulla rakennetaan edellytyksiä raskaamman sähköisen jakelukaluston lataukselle.
👉 Etsitkö varasto- tai logistiikkatilaa pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta? Ota yhteyttä CRE Premisesin asiantuntijoihin, vertaile sijainteja yrityksesi todellisten tavaravirtojen perusteella ja löydä yrityksellesi täydellinen toimitila.
