Datakeskukset Suomessa ovat siirtyneet muutamassa vuodessa teknisen infrastruktuurin marginaalista yhdeksi kiinteistö-, energia- ja aluekehitysmarkkinan suurimmista puheenaiheista. Pilvipalvelut kasvattivat datakeskusten tarvetta jo pitkään, mutta generatiivinen tekoäly, suurten kielimallien kouluttaminen ja tekoälypalveluiden käyttö ovat kiihdyttäneet kehitystä uudelle tasolle.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuoden 2026 päivitetyn arvion mukaan datakeskusten maailmanlaajuinen sähkönkulutus kasvaa noin 485 terawattitunnista vuonna 2025 noin 950 terawattituntiin vuonna 2030. Tekoälyyn keskittyvien datakeskusten sähkönkulutuksen arvioidaan kolminkertaistuvan samalla ajanjaksolla. Datakeskusten sähköntarve kasvoi jo vuonna 2025 noin 17 prosenttia, selvästi koko maailman sähkönkulutusta nopeammin.
Tämä kehitys ei muuta vain teknologia-alaa. Se vaikuttaa siihen, millaiset teollisuustontit kiinnostavat sijoittajia, mihin sähköverkkoa vahvistetaan, kuinka vanhoja teollisuusalueita kehitetään ja millä perusteilla kunnat arvioivat tulevia hankkeita.
Jos yrityksesi etsii uusia toimitiloja, tutustu CRE Premisesin erittäin laajaan valikoimaan ja eri puolilla Suomea sijaitseviin vaihtoehtoihin:
CRE Premises toimitilahaku
Miksi tekoäly kasvattaa datakeskusten kokoa?
Perinteinen datakeskus ylläpitää esimerkiksi verkkopalveluita, yritysten tietojärjestelmiä, pilvitallennusta ja digitaalista viestintää. Tekoälyyn keskittyvä datakeskus eli niin sanottu AI-tehdas tarvitsee kuitenkin huomattavasti enemmän laskentatehoa.
Tekoälymallien kouluttaminen ja käyttäminen perustuvat suuriin määriin tehokkaita laskentapiirejä, kuten GPU-suorittimia. Tämä lisää:
- sähkötehon tarvetta
- tehotiheyttä palvelinsaleissa
- jäähdytyksen vaatimuksia
- sähköverkon häiriönsietovaatimuksia
- varavoiman ja sähkönsyötön merkitystä
- rakennuksen teknistä vaativuutta
IEA arvioi, että tekoälyä palvelevien kiihdytettyjen palvelinten sähkönkulutus kasvaa selvästi tavanomaisia palvelimia nopeammin. Samalla suuret tekoälydatakeskukset voivat kuluttaa sähköä teollisuuslaitosten tavoin, mutta niiden kulutus keskittyy hyvin rajatuille alueille.
Tekoäly muuttaa datakeskuksen tavallisesta teknisestä rakennuksesta energiaintensiiviseksi teolliseksi infrastruktuuriksi. Tontin arvoa ei ratkaise enää vain sijainti kartalla, vaan sähkö, kuituyhteydet, jäähdytys, kaavoitus ja mahdollisuus hyödyntää hukkalämpöä.
CRE Premises on käsitellyt tekoälyn laajempia vaikutuksia työympäristöihin artikkelissa Tekoäly ja toimitilamarkkina – onko toimistojen kysyntä romahtamassa vai uudistumassa?. Datakeskukset edustavat saman murroksen fyysistä infrastruktuuria: digitaalinen kasvu tarvitsee myös rakennuksia, tontteja ja energiaa.
Miksi datakeskukset Suomessa kiinnostavat kansainvälisiä toimijoita?
Business Finland kuvaa Suomen datakeskusympäristön vahvuuksiksi kestävän energiajärjestelmän, vahvan infrastruktuurin, suhteellisen sujuvat lupaprosessit sekä mahdollisuudet energiatehokkuuteen, joustoon ja hukkalämmön hyödyntämiseen.
Suomen kilpailukyky ei kuitenkaan perustu vain viileään ilmastoon. Kansainvälisen datakeskusinvestoinnin sijoittumispäätökseen vaikuttaa useiden tekijöiden yhdistelmä.
1. Vähäpäästöinen sähköntuotanto
Datakeskusoperaattorit tarvitsevat valtavia määriä sähköä, ja suurten teknologiayhtiöiden ilmasto- ja vastuullisuustavoitteet ohjaavat niitä alueille, joilla vähäpäästöistä sähköä on saatavilla.
Google kertoo saavuttaneensa Suomessa vuonna 2023 toiminnassaan 98 prosentin hiilivapaan sähkön osuuden. Yhtiö on investoinut Haminan datakeskusalueeseen tähän mennessä noin 3,5 miljardia euroa.
2. Viileä ilmasto ja tehokas jäähdytys
Suomen ilmasto vähentää osan vuodesta koneellisen jäähdytyksen tarvetta. Esimerkiksi Googlen Haminan datakeskuksessa hyödynnetään merivettä jäähdytyksessä, ja Nebius kertoo käyttävänsä Mäntsälässä vapaajäähdytystä sekä energiatehokkaita jäähdytysratkaisuja.
Tekoälylaskennan tehotiheyden kasvaessa nestekiertoinen jäähdytys yleistyy. Nebiuksen Lappeenrantaan suunnittelemassa AI-tehtaassa palvelimet on tarkoitus jäähdyttää suljetun kierron nestejäähdytyksellä, jolloin paikallisen vedenoton tarve jää yhtiön mukaan vähäiseksi.
3. Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuus
Datakeskus muuttaa lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi. Jos kohde sijaitsee lähellä kaukolämpöverkkoa ja lämmön talteenotto on teknisesti sekä taloudellisesti järkevää, tästä lämmöstä voi tulla alueellinen resurssi.
Suomessa kaukolämpöverkot tarjoavat poikkeuksellisen hyvän infrastruktuurin lämmön hyödyntämiseen. Business Finland nostaa juuri energiajoustot ja lämmön talteenoton Suomen datakeskusekosysteemin keskeisiksi vahvuuksiksi.
4. Teollisuustontit ja olemassa oleva infrastruktuuri
Suomessa on useilla paikkakunnilla vanhoja teollisuusalueita, voimalaitosympäristöjä ja suuria teollisuustontteja, joiden käyttötarkoitusta voidaan kehittää.
Googlen Haminan datakeskus rakennettiin vanhan Summan paperitehtaan alueelle. Yhtiö kertoo valinneensa alueen muun muassa olemassa olevan teollisuusrakennuksen, osaavan työvoiman ja energiainfrastruktuurin vuoksi.
Tämä osoittaa, että vanha teollisuuskohde voi parhaimmillaan saada täysin uuden elinkaaren datakeskuksena. Kaikki teollisuuskiinteistöt eivät kuitenkaan sovellu tarkoitukseen, sillä sähköliityntä, kuituyhteydet, rakennuksen rakenteet, tontin turvallisuus ja laajennusmahdollisuus ratkaisevat.
Datakeskukset Suomessa vuonna 2026 – kolme merkittävää esimerkkiä
| Paikkakunta ja toimija | Hankkeen mittakaava | Miksi kohde on merkittävä? |
|---|---|---|
| Hamina, Google | noin 3,5 mrd. € investointeja tähän mennessä | vanhan paperitehdasalueen uusi käyttö, seitsemäs datakeskusrakennus ja hukkalämmön hyödyntäminen |
| Mäntsälä ja Lappeenranta, Nebius | Mäntsälä 75 MW, Lappeenranta suunnitteilla enintään 310 MW | tekoälylaskentaan keskittyvä infrastruktuuri ja erittäin suuri sähkötehon tarve |
| Espoo ja Kirkkonummi, Microsoft ja Fortum | hukkalämpö voi kattaa noin 40 % alueen vuosittaisesta kaukolämmöntarpeesta | datakeskus integroidaan osaksi kaupunkien lämmitysjärjestelmää |
Google ilmoitti vuonna 2024 miljardin euron lisäinvestoinnista Suomeen ja seitsemännen datakeskusrakennuksen toteuttamisesta Haminaan. Haminan alueelle on yhtiön mukaan investoitu yhteensä noin 3,5 miljardia euroa.
Nebius ilmoitti maaliskuussa 2026 rakentavansa Lappeenrantaan enintään 310 megawatin AI-tehtaan. Ensimmäisen kapasiteetin on määrä valmistua vuonna 2027. Yhtiön mukaan rakennusvaihe voi työllistää enimmillään noin 700 henkilöä ja valmis keskus noin 100 henkilöä suoraan. Nebiuksen Mäntsälän datakeskuksen kapasiteetti laajennettiin alkuvuonna 2026 noin 75 megawattiin.
Fortumin lämpöpumppulaitokset Espoon Hepokorvessa ja Kirkkonummen Kolabackenissa aloittivat lämmöntuotannon toukokuussa 2026. Microsoftin datakeskusten hukkalämmön talteenoton on tarkoitus käynnistyä vaiheittain vuodesta 2027 alkaen. Täydessä mittakaavassa hukkalämmön arvioidaan kattavan noin 40 prosenttia alueen 250 000 kaukolämpöasiakkaan vuosittaisesta lämmöntarpeesta.
Millainen on hyvä datakeskustontti?
Datakeskustonttia ei voida arvioida samalla tavalla kuin tavallista logistiikka- tai tuotantotonttia. Datakeskuksen sijaintipäätöksessä pienikin tekninen puute voi estää koko hankkeen toteutumisen.
| Datakeskustontin vaatimus | Miksi se on ratkaiseva? |
|---|---|
| Riittävä sähköteho | datakeskus voi tarvita kymmeniä tai satoja megawatteja |
| Verkkoliitynnän aikataulu | sähköteho ei auta, jos liittyminen kestää liian kauan |
| Kahdennettu sähkönsyöttö | toiminnan pitää jatkua yksittäisestä viasta huolimatta |
| Kuituyhteydet | data tarvitsee nopeat ja kahdennetut yhteydet |
| Kaava ja luvat | tontin pitää soveltua suurimittakaavaiseen tekniseen rakentamiseen |
| Riittävä tontin koko | keskukset rakentuvat usein useassa vaiheessa |
| Jäähdytysmahdollisuus | suuri tehotiheys tuottaa runsaasti lämpöä |
| Hukkalämmön vastaanottaja | kaukolämpöverkko voi parantaa hankkeen kokonaisvaikutusta |
| Turvallisuus | alueen kulunvalvonta ja suojaetäisyydet ovat keskeisiä |
| Työvoima ja palvelut | käyttö, ylläpito ja rakentaminen tarvitsevat osaajia |
Suuren datakeskushankkeen tonttivaraus ilman vahvistettua sähkön saatavuutta on siksi vasta alustava mahdollisuus. Todellinen arvo muodostuu vasta, kun sähköliityntä, kaavoitus, kuituyhteydet ja hankkeen toteutettavuus voidaan osoittaa.
Sähköverkon kapasiteetista tulee osa kiinteistön arvoa
Datakeskusbuumi muuttaa tapaa, jolla teollisuustontteja arvioidaan. Aiemmin tontin arvo perustui ensisijaisesti sijaintiin, rakennusoikeuteen ja liikenneyhteyksiin. Datakeskuksessa ratkaisevaksi voi nousta se, kuinka paljon sähkötehoa alueelle voidaan toimittaa ja millä aikataululla.
Fingridin toukokuun 2026 aineiston mukaan vuosina 2024–2025 kantaverkkoon tehtiin uusia sähkönkulutuksen liityntäkyselyjä yhteensä noin 54 gigawatin edestä. Kyselyt eivät ole sitovia, vaan perustuvat hankkeiden ennakkotietoihin. Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmassa todetaan, että noin puolet kulutuksen liityntäkyselyistä liittyy datakeskuksiin.
Mittakaavaa kuvaa Fingridin esimerkkitilanne, jossa samalla alueella olisi 200 megawattia vapaata liittymäkapasiteettia mutta kaksi datakeskushanketta hakisi yhteensä 350 megawattia. Fingrid valmistelee periaatteita tilanteisiin, joissa kapasiteettia ei riitä kaikille hankkeille.
Tämä voi käytännössä johtaa siihen, että:
- sähköasemien läheisten tonttien kiinnostavuus kasvaa
- valmiit tai pitkälle edenneet liityntäratkaisut saavat lisäarvoa
- hankkeita ohjataan alueille, joilla kapasiteettia on enemmän
- tonttien kehittämisaikataulu riippuu sähköverkon investoinneista
- pelkkä tonttivaraus ei vielä takaa hankkeen toteutumista
Datakeskustontin tärkein sijaintitekijä ei välttämättä ole etäisyys Helsingin keskustasta. Ratkaisevampi kysymys voi olla: kuinka nopeasti alueelle voidaan toimittaa 100, 200 tai 300 megawattia luotettavaa sähkötehoa?
Fingrid valmistelee myös suurille kulutuskohteille tiukempia teknisiä vaatimuksia. Yli 30 megawatin kulutuslaitoksilta, kuten datakeskuksilta, voidaan edellyttää häiriönsietoa, tehon hallittua rajoittamista, mittauksia ja verkon käyttöä tukevaa joustokykyä.
Miten datakeskusbuumi vaikuttaa toimitilamarkkinaan?
Datakeskukset muodostavat oman kiinteistöluokkansa, mutta niiden vaikutus ulottuu myös tavallisiin teollisuus-, tuotanto- ja varastokohteisiin.
Teollisuusalueiden kysyntä voi kasvaa
Datakeskukset tarvitsevat suuria tontteja ja teknisesti vahvaa infrastruktuuria. Tämä voi lisätä kiinnostusta alueisiin, jotka ovat aiemmin profiloituneet energiantuotantoon, teollisuuteen tai raskaaseen logistiikkaan.
Sama kehitys voi tuoda alueelle:
- sähköverkkoinvestointeja
- uusia tie- ja kuituyhteyksiä
- energia- ja jäähdytysalan yrityksiä
- rakennus- ja huoltopalveluita
- teknologia- ja tutkimustoimintaa
- uusia toimitilatarpeita alihankkijoille
Vaikutus ei siis rajoitu itse datakeskusrakennukseen. Sen ympärille voi syntyä laajempi palvelu- ja teknologiaklusteri.
Vanhojen teollisuuskiinteistöjen potentiaali kasvaa valikoivasti
Haminan esimerkki osoittaa, että vanha teollisuusalue voidaan muuttaa digitaaliseksi infrastruktuurikeskittymäksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen tyhjä tehdas tai varasto olisi potentiaalinen datakeskus.
Kohteen pitää läpäistä ainakin nämä kysymykset:
- Onko alueelle saatavissa tarpeeksi sähköä?
- Voidaanko rakennusta laajentaa?
- Onko tontilla riittävät turvallisuusjärjestelyt?
- Löytyvätkö kahdennetut kuituyhteydet?
- Soveltuuko kaava käyttötarkoitukseen?
- Onko rakennuksen runko teknisesti hyödynnettävissä?
- Voidaanko lämpö käyttää lähialueella?
Jos olemassa oleva rakennus ei sovellu palvelinsaleiksi, tontti voi silti olla arvokas uuden datakeskuksen rakennuspaikkana.
Datakeskukset lisäävät kiinteistökonsultoinnin tarvetta
Datakeskushanke yhdistää kiinteistökehityksen, energia-alan, kaavoituksen, rahoituksen, teknisen suunnittelun ja pitkäaikaisen käyttäjäsopimuksen. Siksi kohteen arvoa ei voida arvioida pelkän rakennusoikeuden tai alueen tavanomaisen neliöhinnan perusteella.
CRE Premisesin kiinteistökonsultointi auttaa kiinteistöjen omistamiseen, ostamiseen, myymiseen, jatkojalostamiseen, rakentamiseen ja hankekehitykseen liittyvien vaihtoehtojen arvioinnissa. CRE Premises kuvaa konsultin tehtäväksi riskien ja mahdollisuuksien kartoittamisen sekä järkevimmän etenemistavan määrittämisen.
Hukkalämpö voi ratkaista datakeskuksen suhteen ympäröivään kaupunkiin
Datakeskus voi näyttää ulospäin suljetulta teollisuuslaitokselta, mutta hukkalämmön avulla siitä voidaan tehdä osa kaupungin energiajärjestelmää.
Fortumin Espoon ja Kirkkonummen kokonaisuudessa datakeskusten lämpö siirretään lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkkoon. Laitosten lämpöpumppujen yhteenlaskettu lämmöntuotantokapasiteetti on enintään noin 180 megawattia, minkä lisäksi kokonaisuuteen kuuluu 200 megawattia sähkökattilakapasiteettia ja 800 megawattitunnin lämpövarasto.
Mäntsälässä Nebius kertoo ottavansa talteen noin 20 000 megawattituntia lämpöenergiaa vuodessa, mikä vastaa yhtiön mukaan noin 2 500 suomalaisen kodin lämmitystä.
Hukkalämmön hyödyntäminen onnistuu parhaiten, kun:
- kaukolämpöverkko on riittävän lähellä
- lämmölle on ympärivuotista kysyntää
- lämpöpumppujen sähköntarve ja investoinnit ovat kannattavia
- datakeskuksen valmistuminen ja lämpöinfrastruktuuri ajoitetaan yhteen
- osapuolet sitoutuvat pitkäaikaiseen yhteistyöhön
Jos lämmön vastaanottajaa ei ole, hukkalämmön mahdollinen arvo voi jäädä hyödyntämättä. Siksi kaukolämpöverkon läheisyys voi tulevaisuudessa olla datakeskustontille lähes yhtä tärkeä kilpailutekijä kuin moottoritieliittymä on logistiikkakeskukselle.
Datakeskukset Suomessa eivät ole riskitön kasvumarkkina
Suunniteltujen datakeskushankkeiden määrä ei tarkoita, että kaikki hankkeet toteutuvat.
Fingrid muistuttaa, että liityntäkyselyt perustuvat ennakkotietoihin eivätkä ole sitovia. Hankkeita voi viivästyttää tai estää esimerkiksi verkkokapasiteetti, kaavoitus, rahoitus, laitteiden saatavuus tai muuttuva markkinakysyntä.
Keskeisiä riskejä ovat:
Sähköverkon pullonkaulat
Suuri tontti ei ole käyttökelpoinen datakeskukselle, jos tarvittavaa liittymätehoa ei saada kohtuullisessa aikataulussa.
Liian aikainen maakeinottelu
Datakeskuskäyttöön markkinoitu tontti ei automaattisesti ole arvokas. Tekninen soveltuvuus pitää pystyä osoittamaan.
Rakentamisen korkea pääomatarve
Datakeskukset vaativat suuria investointeja rakennuksiin, sähköjärjestelmiin, jäähdytykseen ja palvelinlaitteisiin.
Vähäinen pysyvä suora työllisyys
Rakennusvaihe voi työllistää satoja ihmisiä, mutta valmis keskus on pitkälle automatisoitu. Esimerkiksi Nebius arvioi Lappeenrannan hankkeen luovan enimmillään noin 700 rakennusvaiheen työpaikkaa ja noin 100 suoraa pysyvää työpaikkaa.
Sähkön paikallinen kilpailu
Datakeskukset voivat kilpailla verkkokapasiteetista teollisuuden sähköistymisen, sähkökattiloiden, vedyn tuotannon ja muiden suurten hankkeiden kanssa. Fingrid onkin nostanut esille tarpeen määrittää kapasiteetin jakamisen läpinäkyvät periaatteet niukkuustilanteissa.
Mitä kiinteistönomistajan kannattaa tehdä?
Jos kiinteistönomistaja arvioi tontin tai teollisuusalueen soveltuvuutta datakeskukselle, ensimmäinen askel ei ole datakeskusoperaattorin etsiminen. Ensin pitää selvittää kohteen todellinen tekninen asema.
Hyvä etenemismalli on:
- selvitä nykyinen ja mahdollinen sähköliityntä
- tarkista kaava ja rakennusoikeus
- kartoita kuituyhteydet
- arvioi tontin laajennettavuus
- selvitä kaukolämpöverkon tai muun lämmönkäyttäjän läheisyys
- arvioi rakennusten hyödynnettävyys
- tunnista tekniset, ympäristöön liittyvät ja kaupalliset riskit
- rakenna kohteelle realistinen kehityssuunnitelma
Kohdetta ei kannata markkinoida datakeskustonttina vain suuren pinta-alan perusteella. Uskottava sijoittaja tai operaattori tarvitsee tiedot sähköstä, aikataulusta, luvituksesta, yhteyksistä ja toteutuspolusta.
CRE Premisesin artikkeli Toimitilamarkkinoiden trendit 2025 – mitä yritysten ja sijoittajien tulee tietää? nosti datainfrastruktuurin jo aiemmin yhdeksi toimitilamarkkinan kasvavista segmenteistä. Vuonna 2026 markkinan kehitys näkyy entistä konkreettisemmin sähköverkon kyselyissä ja julkistetuissa investoinneissa.
CRE Premises auttaa toimitila- ja kehityskohteiden arvioinnissa
Datakeskusinvestoinnit voivat luoda mahdollisuuksia myös tavallisille varasto-, tuotanto- ja teollisuuskiinteistöille. Alueen infrastruktuurin kehittyminen voi houkutella huolto-, rakentamis-, energia-, teknologia- ja logistiikkayrityksiä, jotka tarvitsevat omia toimitiloja datakeskuksen läheltä.
CRE Premises voi auttaa esimerkiksi:
- teollisuus- ja tuotantokiinteistöjen myynnissä
- tontin tai kiinteistön kehityspotentiaalin arvioinnissa
- uuden käyttäjän tai sijoittajan löytämisessä
- myynnin, vuokrauksen ja jatkojalostamisen vertailussa
- varasto- ja tuotantotilojen hakemisessa
- hankekehityksen ja kiinteistöriskien kartoittamisessa
Ajankohtaista toimisto-, liiketila-, varasto- ja tuotantotilatarjontaa voi tarkastella myös CRE Premisesin Kauppalehden toimitilalistauksista. Listauksissa on tuhansia CRE Premisesin välittämiä vapaita toimitilakohteita eri käyttötarkoituksiin.
Usein kysytyt kysymykset datakeskuksista Suomessa
Miksi datakeskuksia rakennetaan Suomeen?
Suomen vahvuuksia ovat vähäpäästöinen sähköntuotanto, viileä ilmasto, vahva sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri, osaava työvoima sekä mahdollisuus hyödyntää datakeskusten hukkalämpöä kaukolämmössä.
Kuinka paljon sähköä datakeskus tarvitsee?
Pienen datakeskuksen teho voi olla joitakin megawatteja, kun taas suuret tekoälydatakeskukset voivat tarvita satojen megawattien sähköliittymän. Fingridin aineistossa käytetään esimerkkeinä 150 ja 200 megawatin datakeskushankkeita.
Voiko vanhan tehtaan muuttaa datakeskukseksi?
Joissain tapauksissa kyllä. Googlen Haminan datakeskus rakennettiin vanhan paperitehtaan alueelle. Soveltuvuus riippuu kuitenkin sähkötehosta, kuituyhteyksistä, rakennuksen rakenteista, turvallisuudesta, kaavasta ja laajennusmahdollisuuksista.
Miksi datakeskusten hukkalämpö on tärkeää?
Datakeskus tuottaa jatkuvasti lämpöä. Lähellä kaukolämpöverkkoa lämpö voidaan ottaa talteen ja hyödyntää asuntojen, liiketilojen ja julkisten rakennusten lämmityksessä. Espoon ja Kirkkonummen hankkeessa Microsoftin datakeskusten lämmön arvioidaan kattavan täydessä mittakaavassa noin 40 prosenttia alueen vuosittaisesta kaukolämmöntarpeesta.
Nostaako datakeskus läheisten tonttien arvoa?
Datakeskus voi lisätä alueen infrastruktuuri-investointeja ja yritystoimintaa, mikä voi parantaa tiettyjen tonttien kysyntää. Vaikutus ei kuitenkaan ole automaattinen, vaan riippuu sähköverkon kapasiteetista, kaavoituksesta, saavutettavuudesta ja siitä, syntyykö datakeskuksen ympärille laajempi yritysekosysteemi.
Miten CRE Premises voi auttaa datakeskukseen liittyvässä kiinteistöhankkeessa?
CRE Premises voi auttaa kiinteistön tai tontin potentiaalin arvioinnissa, myynti- ja vuokrausvaihtoehtojen vertailussa, sijoittajien ja käyttäjien tavoittamisessa sekä kaupallisen kiinteistöhankkeen konsultoinnissa.
Datakeskusbuumin suurin kiinteistövaikutus ei ole pelkästään uusien palvelinsalien rakentaminen. Se muuttaa teollisuustonttien arvonmuodostusta, sähköverkon investointeja, kaupunkien lämmitysjärjestelmiä ja vanhojen teollisuusalueiden kehitysmahdollisuuksia.
Datakeskusbuumi muuttaa Suomen toimitilakarttaa pitkäksi aikaa
Datakeskukset Suomessa ovat kasvava osa energia-, teknologia- ja kiinteistömarkkinaa. Tekoälyn nopeasti lisäämä laskentatehon tarve kasvattaa hankkeiden mittakaavaa, mutta samalla se nostaa sähköverkon kapasiteetin yhdeksi hankkeiden suurimmista rajoitteista.
Keskeiset havainnot ovat:
- Datakeskusten maailmanlaajuisen sähkönkulutuksen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuosina 2025–2030.
- Tekoälyyn keskittyvien datakeskusten kulutus kasvaa muuta datakeskusmarkkinaa nopeammin.
- Suomeen on käynnissä ja suunnitteilla erittäin suuria datakeskusinvestointeja.
- Tontin arvo riippuu entistä enemmän sähköliitynnästä ja infrastruktuurin toteutusaikataulusta.
- Hukkalämmön hyödyntäminen voi liittää datakeskuksen osaksi kaupungin energiajärjestelmää.
- Vanhoilla teollisuusalueilla voi olla uutta potentiaalia, mutta vain teknisesti soveltuvissa kohteissa.
- Kaikki julkistetut ja sähköliityntää tiedustelleet hankkeet eivät toteudu.
Datakeskusinvestointi voi olla kunnalle, maanomistajalle tai kiinteistösijoittajalle merkittävä mahdollisuus. Parhaat tulokset syntyvät kuitenkin vasta silloin, kun tontin tekniset edellytykset, sähköverkon kapasiteetti, alueen lämmöntarve ja hankkeen kaupallinen toteutettavuus muodostavat toimivan kokonaisuuden.
👉 Harkitsetko teollisuuskiinteistön, toimitilan tai kehityskohteen myyntiä tai jatkojalostamista? Ota yhteyttä CRE Premisesin asiantuntijoihin ja löydä yrityksellesi täydellinen toimitila.
