Kuinka paljon toimitilaa tarvitaan yrityksen toimintaan? Kysymykseen ei voi vastata luotettavasti pelkän henkilöstömäärän, asiakaspaikkojen tai varastoitavien tuotteiden lukumäärän perusteella.
Toimitilan mitoituksessa pitää huomioida yhtä aikaa:
- tilan suurin samanaikainen käyttäjämäärä
- työn tai liiketoiminnan luonne
- hybridityö ja työpisteiden käyttöaste
- asiakasvirta ja asioinnin kesto
- varastoitavan tavaran määrä ja kiertonopeus
- käytävät, lastaus ja sisäinen logistiikka
- henkilöstö-, neuvottelu- ja tukitilat
- tekniset vaatimukset
- kasvunvara ja sesonkivaihtelu
Liian suuri toimitila sitoo yrityksen maksamaan neliöistä, joita se ei käytä. Liian pieni tila voi puolestaan näkyä ruuhkina, meluna, hitaana tavarankäsittelynä, heikkona asiakaskokemuksena ja tarpeena muuttaa uudelleen ennenaikaisesti.
Oikea toimitilan koko ei ole mahdollisimman pieni. Se on pienin kokonaisuus, jossa yrityksen toiminta sujuu turvallisesti, tehokkaasti ja ilman jatkuvaa tilapulaa.
Jos yrityksesi etsii uusia toimitiloja, tutustu CRE Premisesin erittäin laajaan valikoimaan ja eri puolilla Suomea sijaitseviin vaihtoehtoihin:
CRE Premises toimitilahaku
Kuinka paljon toimitilaa tarvitaan? Nopea vastaus
Toimitilan alustava mitoitus voidaan aloittaa seuraavista lähtökohdista:
| Tilatyyppi | Ensimmäinen mitoitusperuste | Ratkaisevin muuttuja |
|---|---|---|
| Toimisto | suurin samanaikainen läsnäolo | työskentelytapa ja tukitilat |
| Liiketila | asiakasalueen ja taustatilojen tarve | oikea asiakasvirta ja konsepti |
| Varasto | varastopaikat ja tavaravirta | korkeus, hyllytys ja käytävät |
| Tuotantotila | prosessin vaatima tilaketju | koneet, tekniikka ja materiaalivirta |
| Showroom | esittelyalueen ja varaston suhde | asiakaskokemus ja tuotteiden koko |
| Yhdistelmätila | toimintojen erilliset mitoitukset | sisäinen logistiikka |
Toimistossa voidaan käyttää neliöitä työntekijää tai työpistettä kohden. Liiketilassa tarvitaan asiakasvirtaan ja konseptiin perustuva tilajako. Varastossa pinta-alaa tärkeämpi lähtökohta voi olla varastointikapasiteetti kuutiometreinä tai lavapaikkoina.
Toimitilan mitoitusta ei pidä aloittaa vapaan kohteen pinta-alasta. Se pitää aloittaa yrityksen toiminnasta ja muuttaa toiminta vasta sen jälkeen neliöiksi.
Toimitilan mitoituksen viiden vaiheen malli
Sama perusprosessi toimii toimistolle, liiketilalle ja varastolle.
1. Määritä ruuhkahuipun tarve
Keskimääräinen käyttö voi johtaa alimitoitukseen.
Toimistossa ratkaisee se, kuinka moni on paikalla viikon vilkkaimpana työpäivänä. Liiketilassa tarkastellaan kiireisintä realistista asiointijaksoa. Varastossa huomioidaan vuoden suurin varastomäärä sekä saapuvan ja lähtevän tavaran ruuhkat.
2. Laske toiminnan vaatima ydintila
Ydintila tarkoittaa esimerkiksi:
- toimiston työpisteitä
- myymälän asiakas- ja esittelyaluetta
- varaston hylly- tai lattiavarastointia
- tuotannon kone- ja työskentelyalueita
Ydintila ei vielä ole sama asia kuin tarvittava vuokrattava kokonaispinta-ala.
3. Lisää tuki- ja palvelutilat
Näitä ovat muun muassa:
- neuvotteluhuoneet
- tauko- ja henkilöstötilat
- wc-tilat
- vastaanotto
- IT- ja tekniset tilat
- siivous- ja jätehuoltotilat
- tavaran vastaanotto
- palautukset ja pakkaaminen
- kulku- ja poistumisreitit
4. Tarkista tekniset ja lakisääteiset vaatimukset
Työpaikalla pitää olla riittävästi tilaa työn tekemiseen ja liikkumiseen. Työhuoneen ilmatilan tulee olla vähintään kymmenen kuutiometriä työntekijää kohden, mutta tämä on työpaikan vähimmäisvaatimus — ei suositus toimivan toimiston kokonaismitoitukseksi. (finlex.fi)
Uusissa rakennuksissa sekä luvanvaraisissa korjaus- ja käyttötarkoituksen muutoshankkeissa pitää huomioida myös esteettömyyttä koskevat vaatimukset. Ne ulottuvat käyttötarkoituksen mukaan muun muassa kulkuväyliin, sisäänkäynteihin, oviin, tasoeroihin ja hygieniatiloihin. (ym.fi)
5. Lisää hallittu joustovara
Joustovaran tarkoitus ei ole maksaa vuosia tyhjästä tilasta. Sen tarkoitus on mahdollistaa kohtuullinen kasvu, sesonkihuiput ja toiminnan muuttuminen.
Joustoa voidaan rakentaa myös ilman ylimääräisiä neliöitä:
- muunneltavilla väliseinillä
- jaetuilla työpisteillä
- laajennusoptiolla
- viereisen tilan etuosto- tai vuokrausoikeudella
- korkeammalla varastoinnilla
- ulkoistetulla puskurivarastolla
- lyhyemmällä tai joustavammalla vuokrasopimuksella
Kuinka paljon toimistotilaa tarvitaan?
Toimistotilan oikea koko riippuu siitä, onko jokaisella työntekijällä oma työpiste, kuinka paljon henkilöstö tekee etätyötä ja millaisia kohtaamis-, puhelu- ja keskittymistiloja työ vaatii.
Työterveyslaitoksen mukaan yhden hengen nimetyn työhuoneen suositeltava vähimmäiskoko on 10–12 m². Avotilassa tilaa tulisi olla noin 7–8 m² yhtä työpistettä kohden. Työterveyslaitos painottaa, että ratkaisun pitää perustua työn todellisiin vaatimuksiin, kuten keskittymisen ja vuorovaikutuksen tarpeeseen.
Nämä luvut kuvaavat ensisijaisesti varsinaista työskentelytilaa. Vuokrattavaan kokonaisuuteen tarvitaan lisäksi neuvottelu-, tauko-, varasto-, vastaanotto-, saniteetti- ja kulkutiloja.
Toimiston suuntaa-antavat kokonaismitoitukset
| Toimistomalli | Suuntaa-antava kokonaisala |
|---|---|
| Nimetty työpiste kaikille | 12–18 m²/työntekijä |
| Moderni monitilatoimisto | 8–12 m²/samanaikainen käyttäjä |
| Vahva hybridityö ja jaetut työpisteet | 6–10 m²/samanaikainen käyttäjä |
| Paljon asiakas- ja projektityötä | 10–16 m²/samanaikainen käyttäjä |
Haarukat ovat suunnittelun lähtökohtia, eivät lakiin perustuvia vähimmäismittoja. CRE Premisesin erillisessä toimistotilan mitoitusoppaassa käsitellään tarkemmin neliöitä työntekijää kohden, läsnäolokertoimia ja toimiston tilajakaumaa.
Hybridityössä henkilöstömäärä ei ole oikea mitoitusluku
Jos yrityksessä on 80 työntekijää, toimistoa ei välttämättä tarvitse mitoittaa 80 samanaikaiselle käyttäjälle. Toisaalta toimistoa ei pidä mitoittaa myöskään koko viikon keskimääräisen läsnäolon perusteella.
Ratkaiseva luku on huippuläsnäolo.
Se voidaan selvittää:
- kulunvalvonnasta
- työpistevarauksista
- henkilöstökyselystä
- pysäköintitiedoista
- usean viikon käyttöastemittauksesta
- tiimien yhteisten läsnäolopäivien perusteella
Hybridityömallin tarkoituksena on yhdistää lähi- ja etätyön vahvuuksia. Työterveyslaitos korostaa, että toimiston pitäisi tukea erilaisia työnteon tapoja sekä tarjota lisäarvoa, jota kotona työskentely ei samalla tavalla tarjoa.
Esimerkkilaskelma: 60 työntekijän hybriditoimisto
Yrityksellä on:
- 60 työntekijää
- toimistolla keskimäärin kolme päivää viikossa
- vilkkaimpana päivänä paikalla 42 henkilöä
- jaetut työpisteet
- paljon etäpalavereita ja tiimityötä
Alustava mitoitus:
| Tilan osa | Esimerkkiala |
|---|---|
| 34–38 työpistettä | 260 m² |
| Puhelinkopit ja pienet etäpalaveritilat | 35 m² |
| Neuvottelu- ja projektitilat | 55 m² |
| Keittiö, tauko- ja kohtaamistila | 40 m² |
| Vastaanotto, IT, varasto ja tulostus | 25 m² |
| Sisäinen liikkuminen ja muu tilavara | 45 m² |
| Yhteensä | noin 460 m² |
Esimerkissä kokonaismitoitus on noin 11 m² huippupäivänä paikalla olevaa henkilöä kohden.
Tila ei silti välttämättä toimi, jos kaikki 42 henkilöä tarvitsevat samaan aikaan rauhallisen videopalaveripaikan. Siksi tilajakauma on yhtä tärkeä kuin kokonaisneliömäärä.
Hybridityö ei automaattisesti pienennä toimitilatarvetta. Se vähentää työpisteiden määrää, mutta voi lisätä puhelinkoppien, projektihuoneiden, neuvottelutilojen ja yhteisten kohtaamisalueiden tarvetta.
Toimiston mitoituksen yleisimmät virheet
Mitoitus tehdään keskimääräisen läsnäolon mukaan
Jos maanantaina toimistolla on 15 henkilöä ja keskiviikkona 45, keskiarvo ei kerro tarvittavaa kapasiteettia.
Kaikki neliöt käytetään työpisteisiin
Tällöin etäpalaverit päätyvät avotilaan, neuvotteluhuoneet ruuhkautuvat ja työntekijät tekevät keskittymistä vaativan työn mieluummin kotona.
Vuokrattavaa ja tehokasta pinta-alaa ei eroteta
Saman pinta-alan kaksi toimistoa voivat tarjota hyvin erilaisen määrän käyttökelpoista työtilaa. Pilarit, käytävät, syvä rakennusrunko ja vaikea pohjaratkaisu voivat heikentää tilatehokkuutta.
Kasvu arvioidaan epärealistisesti
Yritys voi ottaa suuren toimiston “varmuuden vuoksi” ja maksaa tyhjistä neliöistä vuosia. Joustava sopimus tai laajentumisoptio voi olla ylimitoitusta parempi ratkaisu.
Kuinka paljon liiketilaa tarvitaan?
Liiketilan mitoituksessa ei ole yhtä yleispätevää neliömäärää asiakasta kohden. Hoitola, ruokakauppa, ravintola, huonekalumyymälä ja ajanvarauksella toimiva showroom tarvitsevat täysin erilaiset tilat.
Liiketilan mitoitus kannattaa jakaa vähintään viiteen osaan:
- asiakas- ja myyntialue
- tuotteiden esittely tai palveluhuoneet
- varasto ja tavaran vastaanotto
- henkilöstö- ja hallintotilat
- tekniset, saniteetti- ja kulkutilat
Suuntaa-antava liiketilan tilajakauma
Seuraavat osuudet ovat alustavia suunnitteluhahmotelmia, eivät virallisia mitoitusvaatimuksia.
| Liiketilan käyttötapa | Asiakas- ja myyntialue | Varasto ja tavarankäsittely | Henkilöstö, hallinto ja tukitilat |
|---|---|---|---|
| Tavallinen erikoiskauppa | 60–75 % | 10–25 % | 10–20 % |
| Showroom | 50–70 % | 15–30 % | 10–20 % |
| Ajanvarauspalvelu | 45–65 % | 5–15 % | 20–40 % |
| Noutopiste ja verkkokauppa | 20–40 % | 40–65 % | 10–20 % |
Liiketilan toimivuus ei ratkea vain sillä, kuinka paljon myyntipinta-alaa saadaan. Liian pieni varasto voi täyttää asiakasalueen laatikoilla. Huonosti sijoitettu tavaran vastaanotto voi häiritä asiakkaita. Puuttuva henkilöstötila tai riittämätön jätehuolto voi vaikeuttaa arkea päivittäin.
Liiketilan mitoituksen tärkeimmät kysymykset
Kuinka monta asiakasta tilassa on samaan aikaan?
Arvioi normaalin päivän lisäksi:
- lauantain ruuhka
- kampanjapäivät
- tapahtumat
- sesongit
- jonotus
- saattajat ja perheet
- noutoasiakkaat
Kuinka paljon tuotteet tarvitsevat esittelytilaa?
Pieni ja arvokas tuote tarvitsee vähemmän pinta-alaa kuin huonekalu, ajoneuvo, keittiöratkaisu tai rakennustarvike.
Kuinka usein varastoa täydennetään?
Tiheä tavarantoimitus voi pienentää taustavaraston tarvetta. Se edellyttää kuitenkin sujuvaa tavaran vastaanottoa eikä saa häiritä asiakasliikennettä.
Tarvitaanko odotus- tai sovitustiloja?
Kauneus-, hyvinvointi-, terveys- ja palvelutiloissa odotusalue, yksityisyys, ääneneristys ja esteettömyys voivat viedä huomattavan osan kokonaispinta-alasta.
Voidaanko tilassa harjoittaa suunniteltua toimintaa?
Käyttötarkoitus, ilmanvaihto, vesipisteet, wc-tilat, esteettömyys, paloturvallisuus ja mahdolliset viranomaisluvat pitää tarkistaa ennen vuokrasopimusta.
Ympäristöministeriön mukaan esteettömyyssääntelyn tavoitteena on mahdollistaa rakennusten ja palveluiden käyttö sekä työskentely yhdenvertaisesti. Vaatimukset koskevat uusia rakennuksia sekä luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä käyttötarkoituksen mukaisessa laajuudessa.
Esimerkkilaskelma: 180 m²:n erikoisliike
| Tilan osa | Esimerkkiala |
|---|---|
| Myynti- ja asiakasalue | 110 m² |
| Tuotevarasto | 28 m² |
| Tavaran vastaanotto ja verkkokauppanoudot | 12 m² |
| Henkilöstö- ja toimistotila | 14 m² |
| Wc, siivous ja tekniset tilat | 8 m² |
| Muu sisäinen liikkuminen | 8 m² |
| Yhteensä | 180 m² |
Esimerkki voi toimia erikoiskaupalle, mutta sama pinta-ala ei välttämättä riitä ravintolalle tai terveyspalvelulle. Ravintolassa keittiö, ilmanvaihto, kylmätilat, astiahuolto ja jätehuolto muuttavat tilajakauman täysin.
Liiketilan kokoa pitää arvioida suhteessa myyntiin
Liiketilan tehokkuutta voidaan tarkastella esimerkiksi:
- myyntinä neliömetriä kohden
- asiakasmääränä myyntineliötä kohden
- konversiona
- keskiostoksena
- varaston kiertonopeutena
- asiakaspalveluun käytettynä aikana
Yrityksen oma historiatieto on yleensä hyödyllisempää kuin yleinen toimialan peukalosääntö.
Jos nykyinen 100 m²:n liiketila tuottaa hyvin mutta ruuhkautuu jatkuvasti, lisätilalle voi olla peruste. Jos 200 m²:n myymälän takaosa on tyhjä ja myyntialueella käy vähän asiakkaita, suurempi tila ei ratkaise ongelmaa.
Kuinka paljon varastotilaa tarvitaan?
Varaston mitoituksessa pinta-ala voi johtaa harhaan, koska varaston kapasiteettiin vaikuttaa voimakkaasti vapaa korkeus.
Kaksi 1 000 m²:n varastoa voivat tarjota täysin erilaisen kapasiteetin, jos:
- ensimmäisen vapaa korkeus on neljä metriä
- toisen vapaa korkeus on kymmenen metriä
- toisessa on tehokas kuormalavahyllystö
- toisessa tavarat säilytetään lattialla
- toisen pilarijako häiritsee hyllytystä
- toisessa on leveät trukkikäytävät tai suuret tuotantokoneet
Varastotilan mitoitus pitää aloittaa tuotteista ja tavaravirrasta.
Varaston mitoituksen seitsemän lähtötietoa
1. Varastoitavan tavaran enimmäismäärä
Määritä:
- lavapaikat
- hyllymetrit
- laatikot
- rullakot
- irtotavara
- pitkät tai poikkeavan kokoiset tuotteet
- kausi- ja varmuusvarasto
2. Tavaran kiertonopeus
Nopeasti kiertävä tuote tarvitsee helpon keräilypaikan. Hitaasti kiertävä tavara voidaan sijoittaa korkeammalle tai kauemmas lähetysalueesta.
3. Hyllytysratkaisu
Hyllytys määrittää:
- käytävien leveyden
- trukkityypin
- varastointikorkeuden
- lavapaikkojen määrän
- keräilyn tehokkuuden
- paloturvallisuusratkaisut
Tarkka hyllystömitoitus pitää tehdä hyllytoimittajan ja tarvittavien turvallisuusasiantuntijoiden kanssa.
4. Saapuvan ja lähtevän tavaran alueet
Varasto tarvitsee tilaa, jossa tavara:
- puretaan
- tarkistetaan
- kirjataan järjestelmään
- lajitellaan
- pakataan
- odottaa lähetystä
- käsitellään palautuksena
Jos saapuva ja lähtevä tavara joutuvat samoille liian pienille alueille, varasto ruuhkautuu, vaikka hyllykapasiteettia olisi riittävästi.
5. Sisäiset liikenneväylät
Jalankulkijoiden, trukkien ja muun tavaraliikenteen reitit pitää suunnitella turvallisiksi. Työturvallisuuslaki ja työpaikkojen turvallisuusvaatimukset edellyttävät, että työpaikan liikenne, kulkutiet ja tavaran käsittely järjestetään turvallisesti.
6. Henkilöstö- ja tukitilat
Varastossa voidaan tarvita:
- toimisto
- taukotila
- pukuhuoneet
- peseytymistilat
- wc-tilat
- kuivaushuone
- trukkien latausalue
- jäte- ja kierrätystila
- tekninen tila
Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava työn luonteen ja henkilöstömäärän edellyttämät ruokailu-, lepo-, peseytymis-, pukeutumis- ja muut henkilöstötilat.
7. Kasvu- ja sesonkivara
Varastoa ei kannata mitoittaa vain keskimääräisen varastomäärän mukaan. Käytä esimerkiksi vuoden korkeinta toteutunutta tai realistisesti ennustettua varastotasoa ja lisää hallittu kapasiteettivara.
Esimerkkilaskelma: 600 lavapaikan varasto
Seuraava esimerkki on alustava tilasuunnitelma. Todellinen mitoitus riippuu hyllystöstä, rakennuksen korkeudesta, trukkikalustosta ja tuotteista.
| Tilan osa | Esimerkkiala |
|---|---|
| Hyllystö ja sen sisäiset käytävät | 700 m² |
| Tavaran vastaanotto | 100 m² |
| Keräily ja pakkaaminen | 90 m² |
| Lähtevän tavaran odotus | 70 m² |
| Palautukset ja erillään pidettävät tuotteet | 40 m² |
| Toimisto- ja henkilöstötilat | 65 m² |
| Trukkien lataus, tekniikka ja jätehuolto | 35 m² |
| Joustovara | 120 m² |
| Yhteensä | noin 1 220 m² |
Sama 600 lavapaikan kapasiteetti voi vaatia enemmän tai vähemmän pinta-alaa riippuen käytettävästä järjestelmästä.
Vantaan varasto- ja logistiikkamarkkinoita käsittelevässä CRE Premisesin artikkelissa korostetaan lastauslaitureiden, nosto-ovien, vapaan korkeuden, piha-alueiden, raskaan liikenteen ja pääväyläyhteyksien merkitystä. Lue lisää Vantaan varasto- ja toimitila-alueista.
Varastossa oikea pinta-ala ei ole se, johon tavarat juuri ja juuri mahtuvat. Oikea varasto mahdollistaa myös vastaanoton, keräilyn, lähettämisen, turvallisen liikkumisen ja sesonkihuiput.
Vaaralliset aineet muuttavat varaston mitoituksen
Jos varastossa käsitellään tai säilytetään kemikaaleja, aerosoleja, akkuja, kaasuja tai palavia nesteitä, tavallinen varastomitoitus ei välttämättä riitä.
Vaarallisten kemikaalien varastoinnissa voidaan tarvita esimerkiksi:
- erillisiä palo-osastoja
- vuotojen hallintaa
- erityistä ilmanvaihtoa
- suojaetäisyyksiä
- sammutusjärjestelmiä
- räjähdysvaaran arviointia
- erillistä lupa- tai ilmoitusmenettelyä
Valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista edellytetään muun muassa, että ilmanvaihto estää terveydelle vaarallisten tai syttyvien höyryjen ja kaasujen kertymistä.
Tällaisessa varastossa mitoitus pitää tehdä turvallisuus- ja kemikaaliasiantuntijoiden kanssa.
Mitä eroa on nettoalalla ja vuokrattavalla pinta-alalla?
Yrityksen pitää tietää, mitä kohteen ilmoitettu pinta-ala sisältää.
Toiminnallinen nettoala tarkoittaa käytännössä niitä tiloja, jotka voidaan osoittaa yrityksen omille toiminnoille.
Vuokrattava pinta-ala voi sisältää kohteesta ja sopimuksesta riippuen myös:
- sisäisiä käytäviä
- rakenteita
- yhteisiä tiloja
- teknisten tilojen osuuksia
- aula- ja palvelualueita
Kahdessa saman kokoiseksi ilmoitetussa toimitilassa voi siksi olla eri määrä käyttökelpoista pinta-alaa.
Ennen päätöstä kannattaa pyytää:
- mittakaavassa oleva pohjapiirros
- pinta-alojen erittely
- työpiste- tai hyllystösuunnitelma
- tieto yhteisten tilojen kustannusosuudesta
- suunnittelijan tekemä test fit -luonnos
Test fit näyttää, kuinka yrityksen todelliset toiminnot sopivat tiettyyn kohteeseen ennen vuokrasopimusta tai kauppaa.
Paljonko kasvunvaraa kannattaa ottaa?
Kasvunvara riippuu siitä, kuinka ennustettavaa liiketoiminta on.
Toimisto
Vakiintuneelle yritykselle noin 10–15 prosentin joustovara voi olla riittävä. Nopeasti kasvavan yrityksen kannattaa neliöiden lisäämisen lisäksi neuvotella laajentumismahdollisuudesta.
Liiketila
Liiketilassa ylimääräiset asiakasneliöt eivät auta, jos asiakasvirta ei kasva. Joustoa kannattaa rakentaa erityisesti varastoon, kalusteisiin ja tilan muunneltavuuteen.
Varasto
Varastossa 10–20 prosentin kapasiteettivara voi suojata sesonkihuipuilta, mutta jousto voidaan toteuttaa myös korkeammalla hyllytyksellä, ulkoisella puskurivarastolla tai lisätilan optiolla.
Tarkistuslista ennen toimitilan etsimistä
Vastaa vähintään näihin kysymyksiin:
- Kuinka monta ihmistä, asiakasta tai tavarayksikköä tilassa on ruuhkahuippuna?
- Mitkä toiminnot tarvitsevat oman erillisen alueen?
- Mitä nykyisessä toimitilassa on liikaa tai liian vähän?
- Kuinka paljon tarvitaan varasto-, neuvottelu- ja henkilöstötilaa?
- Millaisia teknisiä järjestelmiä toiminta edellyttää?
- Tarvitaanko nosto-ovia, lastauslaitureita tai raskaan liikenteen pihaa?
- Miten esteettömyys ja asiakasliikenne järjestetään?
- Kuinka paljon yrityksen toiminta voi kasvaa kolmen vuoden aikana?
- Voidaanko tila myöhemmin jakaa, laajentaa tai alivuokrata?
- Kuinka paljon käyttökelpoista tilaa ilmoitettu pinta-ala todellisuudessa sisältää?
CRE Premises auttaa määrittämään oikean toimitilan koon
CRE Premises auttaa yrityksiä löytämään toimisto-, liiketila-, varasto-, tuotanto- ja yhdistelmätiloja eri puolilta Suomea.
Toimitilahaku voidaan aloittaa tarvekartoituksella, jossa määritetään esimerkiksi:
- toiminnan vaatima pinta-ala
- huippukäyttö
- henkilöstömäärä
- asiakas- ja tavaravirrat
- tekniset vaatimukset
- sijainti
- budjetti
- kasvu- ja muunneltavuustarve
CRE Premises voi auttaa vertailemaan kohteita sen perusteella, kuinka paljon todellista käyttökelpoista tilaa ne tarjoavat — ei vain ilmoitetun neliömäärän perusteella.
Ajankohtaisia CRE Premisesin välittämiä toimisto-, liiketila-, varasto- ja tuotantokohteita voi tarkastella myös ulkoisessa palvelussa:
Tutustu CRE Premisesin toimitilalistauksiin Kauppalehden Toimitilat-portaalissa.
Usein kysytyt kysymykset toimitilan mitoituksesta
Kuinka paljon toimistotilaa tarvitaan työntekijää kohden?
Työterveyslaitoksen mukaan yhden hengen nimetylle työhuoneelle suositeltava vähimmäiskoko on 10–12 m² ja avotilassa työpistettä kohden noin 7–8 m². Vuokrattavaan kokonaisuuteen tarvitaan lisäksi neuvottelu-, tauko-, kulku- ja tukitiloja.
Mitoitetaanko hybriditoimisto koko henkilöstömäärän mukaan?
Ei välttämättä. Mitoituksen lähtökohtana kannattaa käyttää suurinta realistista samanaikaista läsnäoloa. Ruuhkahuippujen lisäksi tarvitaan kuitenkin joustovaraa ja riittävästi etäpalaveri- sekä neuvottelutiloja.
Kuinka paljon liiketilasta pitäisi olla myyntipinta-alaa?
Yhtä oikeaa osuutta ei ole. Erikoiskaupassa asiakas- ja myyntialue voi olla alustavasti noin 60–75 prosenttia kokonaisuudesta, mutta osuus riippuu tuotteista, toimituksista, varastosta ja palvelukonseptista.
Miten varaston koko lasketaan?
Laske ensin tarvittava enimmäiskapasiteetti lavapaikkoina, hyllymetreinä tai kuutiometreinä. Lisää sen jälkeen hyllystön käytävät, vastaanotto, keräily, pakkaaminen, lähetys, palautukset, henkilöstötilat ja kasvunvara.
Miksi varaston vapaa korkeus on tärkeä?
Korkea tila voi mahdollistaa useampia hyllytasoja ja suuremman kapasiteetin samalla lattiapinta-alalla. Hyöty riippuu hyllystöstä, trukkikalustosta, paloturvallisuudesta ja rakennuksen rakenteista.
Paljonko toimitilaan kannattaa varata kasvunvaraa?
Monessa tapauksessa 10–15 prosentin joustovara on käyttökelpoinen lähtökohta. Nopeassa kasvussa kannattaa selvittää lisäksi laajennusoptio, koska vuosia tyhjänä pidettävä suuri lisätila voi tulla kalliiksi.
Miten CRE Premises auttaa toimitilan mitoituksessa?
CRE Premises auttaa kartoittamaan yrityksen toiminnan, henkilöstön, asiakasvirran, tavaramäärän ja tekniset tarpeet sekä vertailemaan niiden perusteella sopivia toimitilavaihtoehtoja.
Toimitilan oikea koko löytyy vasta, kun työpisteet, asiakkaat tai lavapaikat yhdistetään tuki- ja henkilöstötiloihin, turvalliseen liikkumiseen, tekniikkaan ja kasvunvaraan.
Kuinka paljon toimitilaa yritys lopulta tarvitsee?
Kuinka paljon toimitilaa tarvitaan riippuu siitä, mitä tilassa tehdään ja milloin käyttö on suurimmillaan.
Toimistossa:
- mitoita tila huippuläsnäolon, ei viikkokeskiarvon mukaan
- huomioi työpisteiden lisäksi puhelu-, neuvottelu- ja kohtaamistilat
- vertaile käyttökelpoista pinta-alaa, ei vain ilmoitettuja neliöitä
Liiketilassa:
- aloita asiakasvirrasta ja konseptista
- varaa riittävästi tilaa tuotteille, varastolle ja henkilöstölle
- varmista käyttötarkoitus, tekniikka ja esteettömyys
Varastossa:
- aloita kapasiteetista ja tavaravirrasta
- huomioi korkeus, hyllytys, käytävät ja lastaus
- mitoita myös vastaanotto, keräily, lähetys ja sesonkihuiput
Toimitilan mitoituksessa muutaman prosentin säästö pinta-alassa voi näyttää hyvältä laskelmassa. Jos säästö heikentää työn sujuvuutta tai varaston läpimenoa joka päivä, se voi tulla vuokraa kalliimmaksi.
👉 Tarvitsetko apua oikean kokoisen toimiston, liiketilan tai varaston löytämiseen? Ota yhteyttä CRE Premisesin asiantuntijoihin ja löydä yrityksellesi täydellinen toimitila.
