‌020 7290 710 asiakaspalvelu@premises.fi

Toimiston koko työntekijämäärän mukaan voidaan arvioida nopeasti, mutta pelkkä henkilöstömäärä ei ratkaise oikeaa neliömäärää. Kymmenen hengen yritykselle sopiva toimisto voi olla noin 60–180 m² ja sadan hengen yritykselle noin 600–1 800 m² riippuen siitä, onko kaikilla oma työpiste, kuinka paljon hybridityötä tehdään ja paljonko tarvitaan neuvottelu-, projekti- ja asiakastiloja.

Hyvä lähtökohta on arvioida ensin kolme asiaa:

Kuinka monta työntekijää on toimistolla samanaikaisesti?

Tarvitseeko jokainen oman työpisteen?

Kuinka paljon tilaa tarvitaan muuhun kuin työpisteisiin?

Vasta tämän jälkeen kannattaa päättää, etsitäänkö esimerkiksi 250, 500 vai 1 000 m²:n toimistoa.

CRE Premisesin aiemmassa toimistotilan mitoitusoppaassa käytetään suunnittelun suuntaa-antavina haarukoina noin 12–18 m²/henkilö perinteisessä nimetyn työpisteen toimistossa, 8–12 m²/henkilö modernissa monitilatoimistossa ja noin 6–10 m²/henkilö vahvasti hybridityöhön perustuvassa jaettujen työpisteiden mallissa. Nämä eivät ole lakisääteisiä minimirajoja vaan käytännön suunnitteluhaarukoita. (CRE Premises – Toimistotilan mitoitus 2026)

Jos yrityksesi etsii uutta toimistoa, voit verrata erikokoisia vaihtoehtoja suoraan CRE Premisesin toimitilahaussa.

Kuinka suuri toimisto tarvitaan 10, 25, 50 tai 100 työntekijälle?

Tämä taulukko antaa nopean ensimmäisen arvion.

Henkilöstö Hybridi + jaetut työpisteet Moderni monitilatoimisto Oma työpiste kaikille
10 työntekijää 60–100 m² 80–120 m² 120–180 m²
25 työntekijää 150–250 m² 200–300 m² 300–450 m²
50 työntekijää 300–500 m² 400–600 m² 600–900 m²
100 työntekijää 600–1 000 m² 800–1 200 m² 1 200–1 800 m²

Taulukko on suuntaa-antava. Se ei tarkoita, että esimerkiksi sadan työntekijän yrityksen pitäisi automaattisesti etsiä 1 000 m²:n toimistoa.

Yritys, jossa 100 työntekijästä vain 45–60 on tavallisesti yhtä aikaa paikalla, voi tarvita aivan eri määrän tilaa kuin yritys, jossa lähes kaikki työskentelevät toimistolla viitenä päivänä viikossa.

Toimiston kokoa ei kannata mitoittaa henkilöstöluettelon perusteella. Se kannattaa mitoittaa toimiston ruuhkaisimmalle normaalille työpäivälle.

Onko olemassa lakisääteinen neliömäärä työntekijää kohden?

Tämä ymmärretään usein väärin.

Suomen lainsäädännössä ei ole yleistä sääntöä, jonka mukaan toimistossa pitäisi aina olla esimerkiksi:

8 m²

tai

10 m²

jokaista työntekijää kohden.

Valtioneuvoston työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia koskevan asetuksen 9 §:ssä säädetään sen sijaan työhuoneen ilmatilasta.

Työhuoneessa pitää olla vähintään:

10 kuutiometriä ilmatilaa työntekijää kohden.

Tilavuutta laskettaessa huonekorkeudesta huomioidaan enintään 3,5 metriä. Samassa asetuksessa edellytetään myös toimivaa ilmanvaihtoa ja työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden kannalta asianmukaista työympäristöä. (Finlex – VNa 577/2003)

Jos työhuoneen korkeus olisi esimerkiksi 2,7 metriä, pelkkä 10 m³:n ilmatilavaatimus vastaisi teoreettisesti vain noin:

3,7 m² lattia-alaa työntekijää kohden.

Se ei kuitenkaan ole järkevä modernin toimiston mitoitusluku.

Työntekijä tarvitsee lisäksi muun muassa:

  • työpisteen
  • kulkutilaa
  • säilytystä
  • neuvottelutiloja
  • wc-tiloja
  • tauko- ja ruokailutiloja
  • riittävän ilmanvaihdon
  • toimivan työympäristön.

Lakiminimi ja hyvä toimistosuunnittelu ovat siis kaksi eri asiaa.

10 työntekijän toimisto – paljonko tilaa kannattaa etsiä?

Kymmenen henkilön yrityksessä pieni ero toimintamallissa vaikuttaa suhteellisesti paljon.

Vahvasti hybridityötä tekevä yritys

Jos toimistolla on tavallisesti esimerkiksi 5–7 henkilöä samanaikaisesti ja työpisteet jaetaan, noin:

60–100 m²

voi jo olla toimiva lähtökohta.

Tilaan voidaan tarvita esimerkiksi:

  • 6–8 työpistettä
  • yksi pieni neuvottelutila
  • yksi puhelinkoppi
  • pieni keittiö / taukotila
  • wc:t.

Moderni 10 hengen toimisto

Jos lähes kaikki käyvät toimistolla säännöllisesti mutta kaikkien ei tarvitse olla paikalla yhtä aikaa:

80–120 m²

on käyttökelpoinen suunnitteluhaarukka.

Oma paikka kaikille

Jos kaikilla on oma työpiste ja yritys tarvitsee lisäksi kunnollisen neuvotteluhuoneen ja muita tukitiloja:

120–180 m²

voi olla realistisempi.

Pienessä yrityksessä kannattaa erityisesti selvittää, voiko rakennuksen yhteiskäyttötiloja hyödyntää.

Jos business park tarjoaa yhteiset:

  • neuvottelutilat
  • aulan
  • loungen
  • keittiön,

yrityksen omaa pinta-alaa voidaan pienentää huomattavasti.

25 työntekijän toimisto – usein noin 200–400 m²

25 työntekijän kohdalla toimitilakonsepti alkaa jo näkyä voimakkaasti kokonaisneliöissä.

Hybridimalli

150–250 m²

voi riittää, jos:

  • työpisteitä on esimerkiksi 15–20
  • ihmiset ovat toimistolla eri päivinä
  • kokoustiloja käytetään tehokkaasti.

Moderni monitilatoimisto

200–300 m²

antaa yleensä enemmän mahdollisuuksia rakentaa:

  • työpistealue
  • hiljaista työskentelyä
  • 2–3 neuvottelutilaa
  • puhelinkoppeja
  • yhteinen taukotila.

Perinteisempi toimisto

300–450 m²

voi olla tarpeen, jos kaikilla on oma työpiste tai suuri osa henkilöstöstä työskentelee omissa huoneissa.

CRE Premisesin tämänhetkisessä tarjonnassa esimerkiksi Lauttasaaren Särkiniementie 5:ssä on 250 m²:n toimisto, jossa on kaksi suurempaa avotilaa, kolme toimistohuonetta, neuvotteluhuone, keittiö ja wc-tilat. Se havainnollistaa hyvin, kuinka noin 250 m²:iin voidaan rakentaa jo monipuolinen toimistokokonaisuus. (Särkiniementie 5)

50 työntekijän toimisto – 300 vai 900 m²?

Tässä henkilöstömäärässä hybridityön vaikutus muuttuu jo sadoiksi neliöiksi.

Hybridityö

300–500 m²

voi toimia, jos samanaikainen käyttöaste on hallittu ja työpisteitä jaetaan.

Monitilatoimisto

400–600 m²

mahdollistaa esimerkiksi:

  • 35–50 työpistettä
  • useita neuvottelutiloja
  • hiljaiset työalueet
  • puhelinkopit
  • projektitilan
  • keittiö- ja taukoalueen.

Oma työpiste kaikille

600–900 m²

voi olla perusteltu erityisesti, jos mukana on:

  • työhuoneita
  • paljon neuvottelutilaa
  • asiakastiloja
  • sisäisiä tukitoimintoja.

CRE Premisesin nykyisessä tarjonnassa esimerkiksi Mannerheimintie 15 A:ssa on 457,5 m²:n toimistokokonaisuus, joka koostuu avotoimistosta, neuvottelutilasta ja useista erillisistä toimistohuoneista. Tämän kokoiset kohteet ovat juuri sitä kokoluokkaa, jota noin 40–60 henkilön yrityksen kannattaa tarkastella – mutta todellinen kapasiteetti ratkaistaan pohjaratkaisulla, ei pelkillä neliöillä. (Mannerheimintie 15 A)

100 työntekijän toimisto – kuinka suuri ero hybridityöstä syntyy?

Sadan työntekijän yrityksessä toimitilan mitoitus alkaa vaikuttaa erittäin paljon vuosikustannuksiin.

Vahva hybridityömalli

Suunnittelun lähtökohta voi olla noin:

600–1 000 m².

Moderni monitilatoimisto

Tyypillinen arvio voi olla:

800–1 200 m².

Nimetyt työpisteet kaikille

Kokonaisuus voi nousta:

1 200–1 800 m²:iin.

Markkinasta löytyy tällä hetkellä hyvin tämän kokoluokan esimerkkejä.

Helsingin Vallilassa Elimäenkatu 25–27:ssä on tarjolla noin 1 087,5 m²:n muokattava toimisto. Käpylän Panuntie 6:ssa taas on muun muassa 790 m²:n kokonaisuus ja yli 1 100 m²:n kerrosratkaisuja, jotka voidaan suunnitella vuokralaisen tarpeisiin. (Elimäenkatu 25–27) (Panuntie 6)

Näistä ei voi päätellä automaattista henkilöstökapasiteettia, mutta ne havainnollistavat hyvin sitä kokoluokkaa, jossa noin sadan hengen yrityksen tilahaku usein liikkuu.

Älä laske henkilöstömäärää – laske samanaikainen käyttö

Tämä on ehkä koko artikkelin tärkein laskukaava.

Yrityksessä on:

100 työntekijää.

Toimistolla työskentelee ruuhkaisimpana normaalina päivänä keskimäärin:

65 henkilöä.

Silloin toimistoa ei välttämättä tarvitse mitoittaa 100 nimettyyn työpisteeseen.

Parempi lähtökohta voi olla esimerkiksi:

70–75 varsinaista työpistettä

ja lisäksi riittävästi:

  • projektitilaa
  • neuvottelua
  • keskittymistä
  • puheluita
  • sosiaalisia kohtaamisia.

Pientä käyttövaraa tarvitaan, koska käyttö ei jakaudu tasaisesti viikon jokaiselle päivälle.

Tiistai ja keskiviikko voivat olla täynnä, vaikka perjantaina toimisto olisi puoliksi tyhjä.

Miksi keskimääräinen käyttöaste voi johtaa väärään toimistoon?

Esimerkki:

100 työntekijän yrityksessä toimistolla käy keskimäärin 50 henkilöä päivässä.

Yritys päättää rakentaa:

50 työpistettä.

Mutta todellisuudessa:

  • maanantai: 45 henkilöä
  • tiistai: 78
  • keskiviikko: 82
  • torstai: 60
  • perjantai: 25.

Keskimääräinen käyttö on noin 58 henkilöä.

Silti toimisto on kahtena päivänä viikossa pahasti alimitoitettu.

Siksi mitoittamiseen kannattaa käyttää:

ruuhkapäivän realistista käyttöä

eikä pelkkää viikkokeskiarvoa.

Hybridityö ei tarkoita vain työpisteiden vähentämistä

Työterveyslaitoksen tutkimukset tukevat ajatusta siitä, että toimiston merkitys hybridityössä on muuttunut. Sosiaaliset kohtaamiset ovat tärkeä syy tulla toimistolle, ja työympäristöön tyytymätön hybridityöntekijä voi valita etätyön toimistolle tulemisen sijasta.

Siksi virheellinen kaava on:

100 työntekijää → 50 % hybridityötä → poistetaan puolet työpisteistä → toimisto puolitetaan.

Todellisuudessa samalla voidaan tarvita enemmän:

  • projektitiloja
  • lounge-alueita
  • neuvotteluhuoneita
  • hybridikokoustiloja
  • puhelinkoppeja.

CRE Premises on käsitellyt tätä tarkemmin artikkelissa Toimitila hybridityöhön 2026 – 12 asiaa, jotka yritysten pitää ymmärtää ennen muuttoa.

Hybridityössä työpisteiden määrä voi pienentyä samaan aikaan, kun neuvottelu- ja kohtaamistilojen tarve kasvaa. Siksi työntekijämäärän puolittaminen ei tarkoita neliöiden puolittamista.

Käytä tätä kaavaa oman toimiston ensimmäiseen arvioon

Aloita viidellä tiedolla.

1. Henkilöstömäärä

Esimerkiksi:

50 työntekijää

2. Ruuhkapäivän samanaikainen käyttö

Arvio:

70 %

Tällöin paikalla:

35 henkilöä.

3. Työpisteiden käyttövara

Lisätään esimerkiksi muutama paikka kasvuun ja päivittäiseen vaihteluun:

40 työpistettä.

4. Valitaan toimintamalli

Moderni monitilatoimisto.

Suunnittelun suuntaa-antava taso:

8–12 m²/henkilö.

40 samanaikaiselle käyttäjälle:

noin 320–480 m².

5. Tarkistetaan erityistarpeet

Tarvitaanko lisäksi poikkeuksellisen paljon:

  • asiakastiloja
  • laboratorioita
  • showroomia
  • arkistoa
  • studioita?

Jos kyllä, neliömäärää pitää kasvattaa.

Tämän jälkeen voidaan aloittaa oikeiden 300–500 m²:n kohteiden etsiminen eikä selata satunnaisesti kaikkea 200–800 m²:n väliltä.

Milloin pienempi toimisto on väärä säästö?

Vuokra on näkyvä kustannus.

Siksi yrityksen voi olla houkuttelevaa puristaa toimisto mahdollisimman pieneksi.

Mutta liian pieni toimisto voi aiheuttaa:

  • melua
  • kokoustilojen jatkuvaa varaustilannetta
  • vaikeuksia löytää työpistettä
  • heikon työrauhan
  • henkilöstön haluttomuutta tulla toimistolle.

Jos toimisto säästää esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa vuokrassa mutta heikentää 100 asiantuntijan työympäristöä päivittäin, yrityksen kannattaa arvioida säästöä laajemmasta näkökulmasta.

Hyvä toimitila ei ole mahdollisimman pieni.

Se on mahdollisimman tehokas suhteessa liiketoiminnan tarpeisiin.

Entä kasvunvara?

Yrityksen ei kannata vuokrata 50 prosenttia ylimääräistä tilaa vain siksi, että “ehkä kasvamme”.

Mutta nollan prosentin kasvunvarakaan ei yleensä ole hyvä lähtökohta nopeasti kasvavalle yritykselle.

Kasvua voidaan ratkaista esimerkiksi:

  • pienellä kapasiteettivaralla
  • muuntojoustavalla pohjalla
  • viereisen tilan laajennusmahdollisuudella
  • jaetuilla työpisteillä
  • rakennuksen yhteisillä kokoustiloilla.

Esimerkiksi 50 henkilön yritykselle, joka aikoo rekrytoida 20 uutta työntekijää kahdessa vuodessa, ei välttämättä kannata mitoittaa uutta toimistoa vain tämän päivän tilanteeseen.

Toimiston kokolaskuri – arvioi oma tarpeesi

Kysymys Yrityksesi tieto
Työntekijöitä nyt
Työntekijöitä 3 vuoden päästä
Suurin normaali samanaikainen käyttäjämäärä
Nimetyt työpisteet vai jaetut?
Tarvittavat varsinaiset työpisteet
Neuvotteluhuoneiden määrä
Puhelinkopit / hiljaiset tilat
Asiakastilat
Erikoistilat
Arvioitu toimiston kokoluokka

Tämän taulukon jälkeen ensimmäinen toimitilahaku voidaan jo rajata huomattavasti järkevämmin.

Nopea suositus eri henkilöstömäärille

10 työntekijää

Aloita noin:

80–120 m²

jos yrityksellä on tavallinen moderni työskentelymalli.

25 työntekijää

Aloita noin:

200–300 m².

50 työntekijää

Aloita noin:

400–600 m².

100 työntekijää

Aloita noin:

800–1 200 m².

Nämä ovat tarkoituksella keskimmäisen monitilatoimistomallin lähtökohtia.

Jos yritys on erittäin hybridipainotteinen, tarve voi olla pienempi.

Jos kaikilla on oma työpiste tai omat työhuoneet, tarve voi olla selvästi suurempi.

Usein kysytyt kysymykset toimiston koosta

Kuinka monta neliötä toimistossa tarvitaan työntekijää kohden?

Yhtä oikeaa lukua ei ole. CRE Premisesin suunnitteluhaarukoissa perinteinen toimisto liikkuu noin 12–18 m²:n, moderni monitilatoimisto 8–12 m²:n ja vahva hybridityömalli noin 6–10 m²:n tasolla työntekijää kohden. Haarukat ovat suunnitteluohjeita eivätkä lakisääteisiä minimivaatimuksia.

Mikä on lain vaatima määrä neliöitä työntekijää kohden?

Yleistä lakisääteistä m²/työntekijä-lukua ei ole. Työhuoneen ilmatilaa pitää sen sijaan olla vähintään 10 m³ työntekijää kohden ja työympäristön pitää muuten täyttää turvallisuus- ja terveysvaatimukset.

Kuinka suuri toimisto 10 työntekijälle?

Työskentelymallista riippuen noin 60–180 m². Modernille kymmenen hengen yritykselle noin 80–120 m² on usein järkevä ensimmäinen hakurajaus.

Kuinka suuri toimisto 25 työntekijälle?

Noin 150–450 m² työskentelymallista riippuen. Modernissa monitilatoimistossa hyvä lähtökohta on noin 200–300 m².

Kuinka suuri toimisto 50 työntekijälle?

Noin 300–900 m². Modernin monitilatoimiston hakua kannattaa usein aloittaa noin 400–600 m²:n kokoluokasta.

Kuinka suuri toimisto 100 työntekijälle?

Vahvassa hybridityössä noin 600–1 000 m² voi riittää. Modernissa monitilatoimistossa noin 800–1 200 m² on käyttökelpoinen lähtökohta, kun taas nimettyihin työpisteisiin perustuva toimisto voi vaatia selvästi enemmän.

Voiko hybridityö puolittaa toimiston koon?

Joskus, mutta ei automaattisesti. Työpisteiden määrä vähenee, mutta yhteistyö-, kokous-, hiljaisen työn ja sosiaalisten tilojen tarve voi kasvaa.

Miten löydän sopivan kokoisia toimistoja?

Rajaa ensin ruuhkapäivän käyttäjämäärä ja haluttu toimintamalli. Sen jälkeen sopivaa pinta-alaluokkaa voi hakea CRE Premisesin toimitilahausta.

CRE Premisesin kohteita löytyy myös Kauppalehden Toimitilat-palvelusta.

Oikean kokoinen toimisto ei määräydy sen mukaan, kuinka monta nimeä yrityksen palkkalistalla on. Se määräytyy sen mukaan, kuinka moni käyttää tilaa samaan aikaan ja mitä he tulevat toimistolle tekemään.

Kuinka paljon toimistotilaa yrityksen siis kannattaa etsiä?

Jos tarvitset nopean lähtöpisteen, käytä tätä:

10 työntekijää → noin 80–120 m²

25 työntekijää → noin 200–300 m²

50 työntekijää → noin 400–600 m²

100 työntekijää → noin 800–1 200 m²

Nämä luvut sopivat parhaiten moderniin monitilatoimistoon.

Seuraavaksi tee kolme korjausta.

Vähennä neliöitä, jos

  • suuri osa henkilöstöstä työskentelee etänä
  • työpisteet voidaan jakaa
  • rakennuksessa on laadukkaat yhteiset neuvottelu- ja palvelutilat.

Lisää neliöitä, jos

  • kaikilla on oma työpiste
  • työ tehdään omissa huoneissa
  • asiakkaita käy paljon
  • tarvitaan paljon kokous- ja projektitiloja.

Älä vielä tee päätöstä, jos

et tiedä kuinka monta ihmistä toimistolla on ruuhkaisimpana normaalina päivänä.

Se on koko mitoituksen tärkein luku.

Kun oikea kokoluokka on selvillä, toimitilahaku muuttuu huomattavasti tehokkaammaksi. Yrityksen ei tarvitse käydä katsomassa liian pieniä 250 m²:n tiloja, jos realistinen tarve on 500 m² – eikä maksaa vuosia 900 m²:stä, jos hyvin suunniteltu 550 m²:n monitilatoimisto palvelisi liiketoimintaa paremmin.

👉 Etsitkö yrityksellesi uutta toimistoa? Kerro CRE Premisesille henkilöstömäärä, arvioitu samanaikainen käyttö, sijainti ja työskentelymalli. Näin hakua voidaan rajata jo alussa oikean kokoisiin vaihtoehtoihin. Ota yhteyttä CRE Premisesin asiantuntijoihin ja löydä yrityksellesi sopiva toimitila.

 

tag